lauantai 15. joulukuuta 2012

Hiljaisen hipsuttelun päivä

Ulkona tuiskuaa tuulen kanssa joka suuntaan, nurkissa viuhuu. Kaupat ovat varmaan täynnään ihmisiä joulukiireissään. Minä hipsuttelen  villasukissa ja nautin kodin rauhasta, hiljaisuudesta ja vastapaistetun joulutortun tuoksusta.

Hidasta ja ihanaa. Katson pulleaa orkideannuppua, se aukeaa minulle jouluksi ja jotenkin antaa lupauksen keväästä.




Teen pieniä asioita joulua kohti. Kiireettä. Herkkä pitsitähti on joululahja ystävältä  vuosien takaa.







                                                             Lempeää  päivän jatkoa sinulle.

4 kommenttia:


  1. Joulu muuttuu iän myötä. Sykähdytti kun oli itse pieni, ja sitten kun lapset olivat pieniä.

    VastaaPoista
  2. Monenlaisia jouluja on elämässä ollut, se tosiaan on muuttunut. Joulu on parhaimmillaan omannäköisenä, ilman velvoitteita ja pakollisia asioita.

    VastaaPoista
  3. Samoissa tunnelmissa kanssasi! Täällä pyryttää taas. Siinä on jotain hyvin rauhoittavaa,kun ei tarvitse lähteä minnekään. Sunnuntaiolo.

    VastaaPoista
  4. Pyryttää oikein urakalla! Ei se haittaa, pidän kunnon talvesta.

    Ja myös siitä, ettei tarvitse lähteä minnekään. Tänä vuonna olin kaukaa viisas ja hankin niin paljon kuin mahdollista ajoissa - ei tarvitse hötkyillä tässä vaiheessa...=)

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!