sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Huimapäät

Rohkeita huimapäitä olivat ne, jotka   pauhaavaa koskea kilpaa laskivat . Tuohon ei kaikista ole, mutta nämä taitavat koskimelojat, miehet ja naiset, ottivat mittaa itsestään ja koskesta. 







Tämäkin meloja  selvisi ja kajakki saatiin kiinni.






















Arvioiva katse koskeen ja sen toiseen  stoppariin.

























8 kommenttia:

  1. Voi, kovasti muistoja herättää nämä kuvat. Pari vuosikymmentä sitten äitinä ja huoltajana jännitin rannalla kun kaksi junioriani kilpaili koskimelontakisoissa. Kausi alkoi huhtikuun lopun jääkylmissä vesissä ja jatkui lokakuun kylmiin vesiin saakka.

    VastaaPoista
  2. Railakasta puuhaa:) Miehen sisar rakastaa juuti tuota, hän on innokas meloja.

    VastaaPoista
  3. Hienoja tilannekuvia, tuossa ovat adrenaliinit varmasti kohollaan!
    Enpä taitaisi uskaltaa!

    VastaaPoista
  4. Seita, varmasti oli monia tunteita herättävää jännätä poikiesi puolesta. Vaikka en tuntenut kilpailijoita, huomasin eläväni voimakkaasti mukana melojien edetessä koskessa ja varsinkin kaatuessa. Olenhan minä itsekin kaatunut ja mulannut kajakilla....

    Sussi, niin oli. Sen katsominenkin oli jännittävää! Hui, minäkin olen melonut, mutta tuollaiseen koskeen en ikipäivänä uskaltaisi....=)

    Kiitos Vikki, adrenaliinit kohosivat jopa katsojilla. Melojien kävellessä ohi laskun jälkeen näki väsyneitä ilmeitä ja käsissä pieniä haavoja, mutta myös voitontahtoisia silmiä ja hymyileviä silmiä. Draamaa!

    VastaaPoista
  5. vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Taitavia ovat nuo koskimelojat.
    Koskiin en rohkensi, en isoihin kuohuihin, mutta melomisesta tykkään, tosin melon kanoottia.

    VastaaPoista
  6. Hui kauhistus. Pystyn kyllä aavistamaan sen mahtavan tunteen, mikä luonnonvoimien kieputuksessa tulee. Täysi kunnioitus!

    VastaaPoista
  7. Mitä rohkelikkoja. Mä en uskaltaisi kokeilla, en varmaan ikipäivänä.

    On ollut varmasti hienoa katsella näiden koskimelojien touhuja =)

    VastaaPoista
  8. Aimarii, tuo oli jo extrememelontaa, minäkin melon vain rauhallisilla vesillä. Mutta kiinnostavaa katsottavaa koskimelonta oli.

    Mayo, niinpä, hyi kauhistus....=) Nuorin koskimeloja oli vain 20 v, rohkea kaveri!

    Birgitta, jännää katsottavaa tuo oli. Ajatella, sellaisia pikkuruisia, joita juuri ja juuri koskeksi voi sanoa, olen melonut ja sekin oli riittävän jännittävää....

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!