lauantai 4. toukokuuta 2013

Luontopolulla

Suuntasin  tutulle reitille tarkoituksena nähdä liito-oravia. Tiedän niiden asustavan tässä metsässä tietyssä kohdassa ja kerran näin yhden kurkkivan kolostakin. Päätin istuskella rauhassa ja odotella kolopuiden alla.

Yksikään liito-orava ei ilmaantunut näkyviin, taisivat levätä ja nukkua koloissaan. Mutta ei se istuskelu hukkaan mennyt, ollessani hiljaa paikallani kuulin lapsuudesta tutun äänen pitkästä, pitkästä aikaa. Lähipellolla lenteli mäkättävä  taivaanvuohi .

Matkan varrella oli muutakin kiinnostavaa aina opastauluista vuoden ensimmäisiin korvasieniin.


























7 kommenttia:

  1. Voi, huokaus! Sinä olet tavoittanut lapsuuteni, jälleen kerran. Nimittäin kouluaikoina kiersi adressi tien laanjentamisen estämiseksi (Kehä III), koska aluella pesi taivaanvuohi.

    No, huonostihan siinä kävi.

    Mutta toivo ja toiminta paremman puolesta elää:)

    VastaaPoista
  2. Korvasieniä en uskaltaisi laittaa ruuaksi. Äiti niitä innoissaan keräsi, mutta en luota omaan kokkaustaitooni niin paljon, että myrkkysieniä laittaisin.

    Luonnon tuoksuilla on varmasti isompi merkitys ihmisille kuin tiedetäänkään. Kukkia kehiin ja johan mieli virkistyy : )

    VastaaPoista
  3. Sussi, mukavaa jos tavoitin lapsuudenmuistojasi...=) Minulle tämä oli eka kerta, kun kuulin taivaanvuohta ihan eteläisessä Suomessa. Lapsuuden kesiin Savossa ne kuuluivat, tuli haikean kaunis fiilis sen äänen kuullessani.

    Nimenomaan toivoa ja toimintaa paremman puolesta tarvitaan, vaikka aina kaikki ei onnistukaan!

    Mayo, minäkin keitän korvasienet kolmella vedellä ja sitten vasta pannulle...=)

    Totta tuo tuoksujen merkitys ihmiselle esim. monet muistot ja tuoksut liittyvät yhteen. Kukissa on parhaimmillaan sekä tuoksu että kaunis ulkomuoto, joten varmasti mieli virkistyy...=)

    VastaaPoista
  4. Nopeasti on sielläkin lumet vaihtuneet kukka- ja korvasienikauteen. Ihanat kukkakuvat.

    VastaaPoista
  5. Parina viime vuonna minäkin olen kuullut taivaanvuohen erikoisen äänen, joka syntyy jotenkin ilmavirran käydessä siipisulkiin.

    VastaaPoista
  6. Monilla herkuilla on lenkkipolkusi ympäristö varustettu.

    VastaaPoista
  7. Seita, niin on kevät tullut vauhdilla tänne. Kiitos!

    Pekka, noin olen myös ymmärtänyt sen äänen syntyvän. Hieno ääni linnulla.

    Aimarii, niin oli. En pety metsälenkkiin koskaan, aina siellä näkee ja kokee jotakin ainutlaatuista. Ja se on kyllä ihana asia.

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!