Se on muuten totta, mitä tiede sanoo itkemisestä . Kunnon itkun jälkeen olo rauhoittuu aina joltisenkin verran, vaikka surun aiheuttanut asia ei poistukaan. Toinen asia, mikä minun tunnekuohuani tasaa, on tunteiden ja tuntemusten purkaminen sanoiksi, sanavirraksi, runoiksi, ajatuksiksi. Se on väylä tunteiden tulla sydämestä ja mennä sinne, minne ne menevätkin.
Nyt en ole suruinen, mutta se on osa minua toisinaan. Se tulee ja menee ja saa niin tehdäkin. Kun sen antaa tulla ulos, se tekee tilaa muille tunteille.
Minä pakenen uneen
että voisin hetkeksi
unohtaa
sen mikä meni rikki
sen kauniin hauraan
mikä säröili sirpaleiksi
sen sileän valkean hohtavan
avautuneen herkän,
taivaallista
pilvien joukkoon
haihtuvan
tuuleen häviävän.
Astun turvaan
unen syliin
unohtaakseni.
Uni ja unohdus, sama sanan sointi, kenties vähän yhtä alkuperääkin.
VastaaPoistaPiazzolla on niin hoitavaa melankoliapuuskassa!
VastaaPoistaTunnistan itseänikin tästä. Olen huomannut, että kirjoitan eniten lievän alakulon vallitessa. Kaamos on minulle hyvä asia, myös mitä surullisin musiikki, sitä inspiroivampaa tekstin aikaan saamiseksi.
VastaaPoistaUnen syli on turva minulle myös.
moninaiset tunteet, ihmisyyden merkki.
VastaaPoistaPekka, voisin hyvin ajatella, että unessa ja unohduksessa on samaa.
VastaaPoistaEllinoora, niin on. Tämän kappaleen kuulin ensimmäistä kertaa autoradiossa ja heti sisälle päästyäni etsin sen youtubesta.
Aimarii, samoja tuntoja minulla. Runoni perustuvat elettyyn elämään, ne lähtevät tunteista, jotka joskus olen voimakkaasti kokenut. Ajattelen, että suru ja melankolia kuuluvat elämään yhtä lailla kuin ilo ja onni ja kaikki tunteet siltä väliltä.
Sussi, olen samaa mieltä. Ihmisyyteen kuuluu monenlaisia tunteita ja tuntemuksia eikä mikään niistä ole väärä. Teot niiden pohjlata voivat joskus olla, mutta tunteet eivät.
Runosi on kaunis.
VastaaPoistaMelankolia (ja minulla kiukku) antaa kyllä pontta kirjoittamiseen. Silloin sanat tulevat jotenkin lihaksi. Nyt kun olen opetellut vanhasta peruspessimistityypistäni pois, niin täytyy myöntää, ettei iloisista ja hyvistä asioista kirjoittaminenkaan ole vaikeaa. Kommentteja ne saa vähemmän kuin tuskanväristykset, mutta jos joskus jollekin tulee hymy huuleen, niin kirjoitus on tuottanut jyvää =)
Sinulla kuvat ovat niin hienoja kertomuksia, niissä näkyy tunteet ja tunnelmat. Musiikki on aina inspiroivaa, se vie meitä tunteissa syvemmälle tai nostaa toiseen tunteeseen.
Aurinkoista ja oikein nautinnollista viikonloppua sinulle =)
Pitkästä aikaa oli hetki viivähtää tässä ihanassa blogissa. Katselin kuvia, ihailin ja huokailin... sinulla on taito nähdä ja vangita juuri oikea hetki ja kuvakulma. Se, mitä sanoit itkusta tieteen valossa on mielestäni totta. Itku on lääkettä!
VastaaPoistaAurinkoista viikonloppua sinulle! :)
Kiitos Birgitta kauniista sanoistasi.
VastaaPoistaMusiikki on syvälle tiedostamattomaan menevä asia. Koen sen vahvasti tunteen kautta, eri tilanteissa erilaisten tunteiden ja tuntemusten.
Pirtsakkaa viikonloppua Birgitta...=)!
Muuttolintu, kiva kun ennätit viivähtää täällä hetken! Kiitos ajatuksistasi, sait minulle oikein hyvän mielen...=) On todella mukavaa, jos kuvistani välittyy se voimakas tunne ja elämys, mitä itse luonnossa koen.
Voimauttavaa viikonloppua Muuttolintu...=)!