maanantai 13. toukokuuta 2013

Sammalen seassa

Ilahdun aina, jos näen kyyn luonnossa. Aika harvinainen näky se kuitenkin on. Erityisesti olen ihastellut eri yksilöiden värejä, olen nähnyt kyitä aina hienostuneen ruskeasta  upean lähes siniturkoosin kautta hyvin tummiin.

Eilisen retkellä näin vilauksen melko pienestä yksilöstä. Ennen vilahtamistaan metsän aluskasvillisuuden sekaan se vietti pienen hetken kiemuralla kuvausetäisyydellä. Mukana oli vain pokkari, mutta ihmeen hyvin kuvassa näkyy käärmeennahan suomumainen pinta.








Retken toinen mieleenjäänyt havainto oli kuikkaparin ylväs ja rauhaisa uinti järvellä. Kuikka on lintu, joka sykähdyttää joka kerta, joko erikoisella ja mystisellä äänellään tai upealla ulkomuodollaan.

Retki kävi havaintojen puolesta hienosti toteen.

7 kommenttia:

  1. Melkoinen kiemura, hyvä ettei solmuun mene.

    VastaaPoista
  2. Ainut asia jota pelkään ihan todella on käärmeet!
    Silti olen nyt kaksi kesää toivonut että näkisin kyyn, jos se pelko jollain tapaa taittuisi kameran lävitse katsottuna!
    Tämäkin kuva on kiehtova se on pakko myöntää!

    VastaaPoista
  3. Pekka, eikö tuo liene jo ainakin yhdellä solmulla....=)

    Vikki, näkemäni kyyt lähtevät aina livohkaan niin nopeasti, että pelätä ei ole tarvinnut. Vaikka liikun luonnossa monesti hitaasti ja hiljaa, käärmeet havaitsevat minut liki aina ennen kuin minä ne. Tuntevat ilmeisesti maan värähtelyn ihmisen liikkuessa, vaikka hitaasti liikkuukin. Kiitos Vikki kommentista!

    VastaaPoista
  4. Kyitä minäkin pelkään.

    Lapsuudenkotini lähettyvillä, myös pihassa, oli niitä usein. Olin ehkä kuuden kun yhden kiepillä olevan päältä meinasin vahingossa ajaa pyörälläkin - säikähdin kyllä kovasti... Ratapenkan muutostöitä kun VR teetätti niin kyyt lähtivät liikkeelle metelistä häiriintyneenä. Pari napattiin kiinni kun olivat avonaisista nosto-ovista menossa sisälle isän firmaan.

    Että yhtään kyytä en tahdo nähdä enää livenä, niin paljon olen niitä nähnyt.

    VastaaPoista
  5. Anna, ymmärrän että et välitä kyitä enää nähdä. En minäkään niitä kotiini halua, se ei tuntuisi kivalta minustakaan. Luonnossa niitä en pelkää, ei ole ollut tarvetta pelätä.

    VastaaPoista
  6. Minä en haluaisi kohdata käärmettä retkilläni, vaikka ovathan nekin osa luontoa:)

    VastaaPoista
  7. Monikaan ei taida haluta nähdä käärmeitä luonnossa. Minusta näkemäni ovat olleet hyvin kauniita, mutta se on makuasia...=)

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!