sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Usvan jälkeen valo

Luonnon ihmeitä olen moneen kertaan ihaillut täällä blogissakin ja ihailen aina vaan. Miten kevät ja uusi elämä voittavat vuosi vuoden jälkeen. Kasvit ovat päällisin puolin kuolleet, niitä on tallattu, revitty ja niitetty, kunnes halla ja pakkanen nitistävät niistä loputkin. Ja silti uusi elämä versoo keväisin ja voittaa harmauden. Kasvu alkaa pienesti,  voimistuu ja huonoistakin lähtökohdista elämä on yllättävän vahvaa. Se on ihmeellistä ja uskon saman ihmeen voimaan ihmiselämässäkin.














Eilisen retkellä mietin tuota katsellessani pieniä kasvunalkuja ja paikoin rehevältäkin näyttävää vihreyttä.































Tutussa jokivarressa askeleet veivät uusiin kohtiin pois  pitkospuilta. Oli aika katsoa ja nähdä uusia näkymiä.



















Usva haihtui pois ja valo kirkasti jokivarren. Voimaannuttava aamu. Ja pitkä kuvakimara......)












Viikonlopun lähetessä loppuaan mukavaa ja hyvää arkea sinulle.

10 kommenttia:

  1. Upea tuo hämähäkinverkko kuva :)

    VastaaPoista
  2. Viime päivinä on tosiaan tuntunut, että kevät edistyy isoilla askelilla. Poimulehti on ahkera pisaroiden keräilijä. Niin taiteellisesti aseteltu pisarat. Ja keltavuokkojakin olet löytänyt.

    VastaaPoista
  3. Upeat, voimaannuttavan kauniit kuvatunnelmat. Näissä oli suloista viivähtää, kiitos.
    Levollista uutta viikkoa sinullekin, voi hyvin.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Maarit...=)!

    Seita, kevät on vauhdittunut ja näkymät ulkona vaihtuvat tiuhaan, ei pysy mukana. Keltavuokkoja jo odottelinkin, seuraava taitaa olla tuomi, jossa oli jo nuput.

    Hannah, kiitos! Kiva kuulla, että viihdyit. Kiitos toivotuksista, keväisen kaunista viikkoa sinulle myös...=)

    VastaaPoista
  5. Usva antaa näihin kuviin ihanan sävynsä!
    Ihmettelin eilen juuri tuota samaa asiaa miten nuo pisarat osaavatkaan asettua niin kauniisti poimulehden lehdelle!
    Kauniita kuvia ja tunnelmia!

    VastaaPoista
  6. Hups, noiden kuvien mukana tupsahtaa kosteaan suomalaiseen sademetsään.

    VastaaPoista
  7. Vikki, aamulla herätessäni ja ulos katsoessani tuli kiire jokivarteen, heräämisestä vartin päästä olin jo menossa, ettei sumu ehdi hälvetä....=) Kiitos Vikki!

    Pekka, juu sademetsässähän minä tallustelin, onneksi retkilenkkarit kestävät vettä aika hyvin...=)

    VastaaPoista
  8. Kertakaikkisen upeita kevätkuvia!

    VastaaPoista
  9. Usva-aamuja minäkin odotan, että joelle kuvaamaan pääsisi. Kosteutta kyllä piissä, mutta ilmeisesti sää on tasapaksun koleaa yötä päivää, ettei usvaa ole.
    Sinun keväthavaintosi ovat jo niin monipuolisia.
    Kyitä ei ole näkynyt, toki kesällä, mutta ovat vielä kohmeissaan koloissaan. Marjareissuilla saa kyllä varoa ja vaikka kyy pakenee ihmistä, niin ahdistuksissaan kyllä puree.

    VastaaPoista
  10. Evangelina, kiitos!

    Aimarii, työmatkani varrella on usein utua ja sumua, jostain syystä sille otollista seutua. Sitä on vaan vaikea kuvata eikä aikaakaan aina ole, mutta nautin sen katselusta kovasti.

    Kyykäärmeitä näen harvoin, en ole marja- enkä sienireissulla koskaan nähnyt. Mutta sehän ei tarkoita, etteikö minua olisi nähty.

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!