sunnuntai 24. marraskuuta 2013
Sisustusta ja kotoilua
Innokas luontoretkeilijä lepäsi tämän viikonlopun ja keskittyi voimien keräämiseen, toipumiseen, leppoisiin lähikävelyihin ja kotoiluun. Houkuttelevien sisustuskirjojen lukeminen sai katsomaan kotia uusin silmin. Linkin kirjan lisäksi Atlanta Bartlettin yhdessä puolisonsa Dave Cooten kanssa tekemä Hillittyä kauneutta tuli tutkittua tarkoin. Pidän Bartlettin rennosta, ennakkoluulottomasta, kotoisasta ja silti esteettisestä tavasta sisustaa. Olen kierrätyksen kannattaja ja uuden käytön oivaltaminen käytetyille esineille on sydäntä lähellä.
Omista, vanhoista esineistä löytyi unohtuneita aarteita. Vielä oli tallessa hääpuvun paksun pitsin paloja, tilpehöörilaatikosta löytyi kristalleja ja metallilankaa, vanha, kulunut kaappi odotti uusiokäyttöä vaatehuoneen ylähyllyllä. Kirppikseltä ostin uusia aarteita, patinoituneen metallitarjottimen, klassisen kauniit lasituikut ja sisustustekstiilejä. Yöpöydälle hempeitä kukkia. Huonekaluja vähän eri järjestykseen ja avot, koti näytti uudenlaiselta.
Joskus sitä vain innostuu kodin laittamisesta vähän erinäköiseksi. Pureeko sinua koskaan sisustuskärpänen? Pienillä jutuilla sai kodista persoonallisen ja omaa silmää viehättävän, tällä kertaa päästin perinaisellisen sisustajan valloilleen.......=)
Kaunista sunnuntain jatkoa.
keskiviikko 20. marraskuuta 2013
Juuri ennen hämärää jokirannassa
Koskikara pysyttelee vielä pohjoisessa, tutussa jokivarressa sitä ei näy. Eino-myrskyn jälkeen luonto on rauhoittunut ja vesi virtaa Vantaajoessa hitaasti soljuen. Pysähdyn katsomaan vettä ja sen liikettä. Tuosta kuohukohdasta olen melonut enkä edes kaatunut. Silloin.
Pieni matka yläjuoksulle päin vesi oli seesteisempää.
Hämäryys hiipi vaivihkaa alas jokivarteen. Kiipesin joen viereltä ylemmäs, vielä hetken taivaalla näkyi sinistä valkeiden pilvien taustalla.
Maisema tummeni asteittain, lempeästi. Olin valmis lähtemään kotiin.
Pieni matka yläjuoksulle päin vesi oli seesteisempää.
Hämäryys hiipi vaivihkaa alas jokivarteen. Kiipesin joen viereltä ylemmäs, vielä hetken taivaalla näkyi sinistä valkeiden pilvien taustalla.
Maisema tummeni asteittain, lempeästi. Olin valmis lähtemään kotiin.
sunnuntai 17. marraskuuta 2013
Kurkistuksia metsän syksyyn
Reppu selkään ja menoksi syksymetsään Usmin-Kytäjän ulkoilualueelle. Metsässä oli hyvä hengittää ja liikuskella kuunnellen ja katsellen. Kiireen jätin taakse ja annoin metsän tunnelman ympäröidä.
Kauniiden yksityiskohtien lisäksi katseen kiinnittivät syksyn värit. Metsä ei ole marraskuussakaan väritön, sammalen heleä vihreys, suokasvien puna ja terra ja heinien keltaisuus värittävät maisemaa.
Saavuttaessa lähelle Iso-Karhun tulipaikkaa suomaisen lammen rannalle ihmetystä herättävät suuret kiviröykkiöt.
Pilvet haihtuivat hiljalleen ja huumaava auringonvalo häikäisi metsässä kulkijaa. Kuusenhavut tuoksuivat ja toivat jo mieleen ripauksen joulusta.
Kauniiden yksityiskohtien lisäksi katseen kiinnittivät syksyn värit. Metsä ei ole marraskuussakaan väritön, sammalen heleä vihreys, suokasvien puna ja terra ja heinien keltaisuus värittävät maisemaa.
Saavuttaessa lähelle Iso-Karhun tulipaikkaa suomaisen lammen rannalle ihmetystä herättävät suuret kiviröykkiöt.
Pilvet haihtuivat hiljalleen ja huumaava auringonvalo häikäisi metsässä kulkijaa. Kuusenhavut tuoksuivat ja toivat jo mieleen ripauksen joulusta.
perjantai 15. marraskuuta 2013
Marraskuista
Sumuista ja väriskaalaltaan niukkaa, mutta virkistävää.
Kulkijalla rapaiset lahkeet, mutta punaiset posket ja kirkkaat silmät. Ja hyvä mieli.
Voimaannuttavaa viikonloppua.
sunnuntai 10. marraskuuta 2013
Enkelinsiivet ikkunassa
Monta merkkiä matkalla
olenko perillä
Auringonlaskun näkymät pellon suuntaan
ylhäältä näkee hyvin
Toisella puolella kimmeltävät tähdet
satoja tuhansia loistavia mustalla taivaalla
Siellä täällä valkeita höyheniä
matolla, sohvatyynyn takana, sängyn alla
Ja sitten eräänä aamuna
huurtuneet enkelinsiivet makuuhuoneen ikkunassa
Tunsin olevani niin turvassa
kauniiden siipien suojissa
olenko perillä
Auringonlaskun näkymät pellon suuntaan
ylhäältä näkee hyvin
Toisella puolella kimmeltävät tähdet
satoja tuhansia loistavia mustalla taivaalla
Siellä täällä valkeita höyheniä
matolla, sohvatyynyn takana, sängyn alla
Ja sitten eräänä aamuna
huurtuneet enkelinsiivet makuuhuoneen ikkunassa
Tunsin olevani niin turvassa
kauniiden siipien suojissa
sunnuntai 3. marraskuuta 2013
Utuinen sunnuntai
Asun seudulla, jossa esiintyy usein sumuja ja usvia. Niin tänäänkin. Huomasin sen heti, kun kurkistin keittiön ikkunasta ulos.
Utu ja usva ovat salaperäisen kauniita ja läksin heti aamupalan jälkeen ulos katselemaan näkymiä.
Mukavaa päivän jatkoa.
Utu ja usva ovat salaperäisen kauniita ja läksin heti aamupalan jälkeen ulos katselemaan näkymiä.
Mukavaa päivän jatkoa.
lauantai 2. marraskuuta 2013
Miten meri muuttui
Sadepäivän jälkeen pilvipeite rakoili seuraavana aamuna ja aurinko pilkisti hetkisen Porkkalanniemessä.
Päästyäni jälleen mökille sää alkoi muuttua. Usva pehmensi maiseman. Merisäätiedotteessa kerrottiin näkyvyyden läheisellä Mäkiluodolla olevan 400 m.
Usvasta alkoi kuulua ääniä. Ja hitaasti näkyviin lipui melontaryhmä.
Merimaisema nosti mieleen upean Mårtensonin Myrskyluodon Maijan ja hyräilin sitä. Mökin edessä kukki vielä sormustinkukka. Jotkut hetket ovat täynnä seesteistä rauhaa, josta voi ammentaa pitkiksi ajoiksi voimaa.
Päästyäni jälleen mökille sää alkoi muuttua. Usva pehmensi maiseman. Merisäätiedotteessa kerrottiin näkyvyyden läheisellä Mäkiluodolla olevan 400 m.
Usvasta alkoi kuulua ääniä. Ja hitaasti näkyviin lipui melontaryhmä.
Merimaisema nosti mieleen upean Mårtensonin Myrskyluodon Maijan ja hyräilin sitä. Mökin edessä kukki vielä sormustinkukka. Jotkut hetket ovat täynnä seesteistä rauhaa, josta voi ammentaa pitkiksi ajoiksi voimaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)