sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Kuuretkellä

Oletko koskaan ollut keskellä metsää yöllä täyskuutamolla? Jos et, suosittelen.

Halusin kokea metsän kuun loisteessa ja onhan nyt pöllöretkien aika. Suuntasin sopivaan paikkaan ja perille päästyäni huokaisin ihastuksesta. Kuu valaisi nuotiopaikkaa upeasti ohuen lumikerroksen antaessa omaa valoaan. Lumikiteet hohtivat siellä täällä, taivaalla loistivat tähdet. Otsalamppu oli tarpeeton.








Ihmetyksekseni tulipaikalla oli aavistuksenomainen, hiukan hohkaava hiillos. Joku muu oli ollut tulilla vähän ennen minua ja oli jo yli puolenyön. Tuli syttyi ilman tikkuja. Oli muuten hiljaista, vain tulen rätinä kuului yössä. Pakkasta siinä 15.








Levitin penkille huovan ja pistin pitkäkseni. Hieman unisin silmin katselin taivaalle. Orionin vyö, Otava. Yhtäkkiä tähdenlento sukelsi havupuiden latvojen taakse. Hymyilin, en ole nähnyt tähdenlentoa vuosiin ja siinä se nyt oli, upeassa öisessä metsässä silmieni edessä.








Pöllöjä ei kuulunut ei näkynyt. Mutta jotain ääntä tulen äänen takaa kuului, jonkin eläimen tuottamaa. En tunnistanut sitä, vaikka se kuului useamman kerran retken aikana.

Asetuin penkille makuulle katsomaan kuun suuntaan, se oli jo siirtynyt männynlatvojen taa. Ja sitten, ei aikaakaan, tähdenlento, pitkään kestävä, upea kaari. Ja hieman myöhemmin myös toinen. Kannatti asettua makuulle, muuten tähdenlennot olisivat jääneet huomaamatta!

Jos siis näet pimeällä, jopa syvällä metsässä, jonkun makaavan selällään, älä hämmästy. Ikuinen romantikko siinä vain ihailee tähtitaivasta ja tähdenlentoja.....

7 kommenttia:

  1. Olet ollut mitä kiinnostavimmalla retkellä. Tuollainen samoilu ja luonnon rauhassa hiljentyminen on tavaton energialähde omalle hyvinvoinnille.
    Olen vähän samanlainen yökulkija kuin sinäkin, saatan nousta keskellä yötä ja hipsiä ulos. Juuri viimeksi kuvatessani kuuta, näin myös tähdenlentoja kaksi. Toivomaan en ennättänyt, paitsi sen, että näkisin tähdenlennon.
    Saattaisiko olla, että joskus samalla laavulla taivaalle tuijoteltaisiin?

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa todella mahtavalta retkeltä. Pelkästään tähtien katselu on kiehtovaa.

    VastaaPoista
  3. Ihana öinen seikkailu ihan parhaimmasta päästä! Itselle ei tulisi ikinä mieleenkään lähteä yöllä ulos, joten on kiva lukea jonkun toisen elämyksistä öisessä luonnossa.

    VastaaPoista
  4. Talven kuutamoöissä on taikaa. Sen tietää vasta kun sen kokee. Hyvin välitit tunnelman nuotioltasi.

    VastaaPoista
  5. Aimarii, olisipa mukava olla samoilla tulilla.

    Nautin kuuretkestäni ja aion tehdä sen uudelleenkin. Minäkään en ehtinyt toivomusta kokonaan esittää, niin nopeaan tähdenlennot tulivat. Tai jos yksi ainoa sana lasketaan toiveeksi niin sitten.

    Sussi, niin se todella oli. Unohtumaton elämys.

    Virpi, ei moni varmaan lähdekään yöllä metsään, taitaapi se aika harvinaista olla. Mukava, että olit lukemisen kautta matkassani mukana....=)

    Kiitos Seita. Taika oli tosiaan kokemus, jollaista en ole ennen kohdannut.

    VastaaPoista
  6. Vau, olipa sinulla upea ilta siellä taivasalla. En ole koskaan nähnyt tähdenlentoa taikka revontulia. Pitää selvästikin alkaa makoilla selällään =)

    VastaaPoista
  7. Birgitta, en ole minäkään nähnyt tähän ikään vielä revontulia....Täällä etelässä niitä näkyy aniharvoin. Nuo tähdenlennotkin tekivät suuren vaikutuksen, niin harvinaista herkkua ne ovat....=)

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!