maanantai 21. huhtikuuta 2014

Pieni lisko ja muita pieniä havaintoja

Lämpö kuin kesällä jo pääsiäisenä ja luontohavainnot senmukaisia. Tämän päivän lempeällä kävelyllä silmät löysivät kaikenlaista pientä  kuivien oksien, korsien  ja lehtien seassa.

Mukulaleinikin kukat nousivat lämpimällä penkereellä sinnikkäästi oksien seasta. Niitä kuvatessa sain kevään ensimmäiset nokkosenpolttamat käsiin....














Sammakkolammella oli jo kutuakin ja sammakoita siellä sun täällä.










Ilahduttavin havainto oli ehkä tämä pienen pieni, jonka huomasin vain koska se liikkui.











Kesäistä lämpöä jäsenissä ja kasvoissa lähdetään taas kohti arkea. Hyvää keväistä viikkoa, nautitaan tästä kauniista ajanjaksosta myös työn lomassa.

8 kommenttia:

  1. Kaikenlaista sitä löytää kun tarkkaan katsoo. Mukulaleinikki on uusi tuttavuus. Taitaa olla Etelä-Suomen kasveja.

    VastaaPoista
  2. Voi, kun löytäiti tuollaisen sammakkolammen ;-) Sisilisko on erityisen ihana :-)

    VastaaPoista
  3. Samaa mieltä kuin Susanna, kunpa löytäisi sammakkolammen! Hieman kateellisena katselen näitä muiden sammakkokuvia, tahtoo kanssa! =)

    VastaaPoista
  4. Minäkin mielelläni löytäisin tuollaisen lammmen:)

    VastaaPoista
  5. Seita, niin löytää, siksi mulla meneekin aikaa luonnossa kun hitaasti pitää kulkea....=) Mukulaleinikki on tosiaan eteläisen Suomen kevätkukka, olen nähnyt vain Uudellamaalla.

    Susanna, Iiris ja Sussi, me ollaan kaikki kiinnostuneita sammakoista siis....=))

    Tuo lampi on pieni puistolampi, mutta myös isommat ojat ja lutakot ovat potentiaalisia sammakkopaikkoja. Eilen kävelyllä lammen lisäksi näin ja kuulin sammakoita kahdessa eri ojassa. Onnea sammakkolammen etsintään...=)!

    VastaaPoista
  6. Se oli sammakko! kuten lastenlaulussakin hoilataan.

    VastaaPoista
  7. Ihanat sammakot ja sammakonkudut! Minä en ole sammakoita vielä nähnyt, mutta pieniä sisiliskoja oli vuokramökin pihamaalla. Ne oleskelivat samoilla lämpimillä paikoilla, eivätkä kovin hätkähtäneet vaikka niitä kävi läheltä kuvailemassa.

    Lohjalla oli myös sellaisia sinivuokkometsiä, etten ole koskaan ennen nähnyt. En varmaan ole koko eläessäni nähnyt yhteensä niin paljoa sinivuokkoja kuin pääsiäisenä Lohjalla.

    Lintu-uutuuksia tälle vuodelle oli kaulushaikara, jonka töräyttelyä oli hauska kuunnella. Sen ääni oli kuin olisi puhaltanut pitkään puuputkeen matalalla äänellä =)

    Antoisia retkihetkiä sinulle!

    VastaaPoista
  8. Pekka, näinpä!

    Kiitos Birgitta.....=)! Kuulostaa aivan ihanalta tuo sinivuokkometsä, näen sen kuvana silmissäni. Kaulushaikaran ääni on tuttu äänitteistä, mutta itse lintua en ole kuunaan nähnyt, tosi hauska ääni sillä ainakin on.

    Iloa ja valoa kevääseesi Birgitta!

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!