sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Sorlammelle














Syksyinen metsä sadesäällä. Miten kaunis se onkaan. Värien pehmeys ja maiseman utuisuus.
































Tulipaikalla on kirja. En lue sitä, aikani kuluu tulta tehdessä ja liekkeihin tuijotellessa.























 Sorlampi on pitkään hiljainen. Nautin siitä.



























Hiljaisuuden rikkoo etäältä kuuluva ihmisten puhe. Olen jo valmis, lähden jatkamaan matkaani kohti Hynkänlampea.

Hynkänlampi lepää jyrkkien kalliojyrkänteiden kupeessa alhaalla.















Paluumatka ohittaa Sulalammen. Tekisi mieli uimaan.

20 kommenttia:

  1. Voi, miten kaunista! Ihania sadepisaroita järven pinnalla ja puiden oksilla. Näistä(kin) kuvista huokuu metsän tuntu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ninnu! Minustakin sadesää ja syksy voi olla kaunis yhdistelmä. Ja ulkoilullekin keli oli minusta varsin hyvä.

      Poista
  2. Tämä vuodenaika on siitä lohdullinen, että luonto ikäänkuin antaa esimerkkiä, että voi olla levollisesti rauhassa, eikä tarvitse hötkyillä puuhakkaana niinkuin kevät- ja kesäaikaan. Ihmeen kaunista näin marraskuussakin luonnossa, kuvasi paljastavat sen salaisuuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta Huopalintu, voi olla itsekin rauhassa kuten luonto. Se tekee kiireiselle nykyihmiselle hyvää. Sinäkin näet marraskuisessa luonnossa kauneutta, se on hieno taito. Ei mene aika surkutellessa, kun voi nauttia kulloisestakin hetkestä sellaisena kuin se on.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Hyvin rauhaista kaipasinkin ja siksi juuri Sorlammelle tänään menin...:)

      Poista
  4. Hyvin tuttu paikka minulle:) Välillä siellä on aikamoinen vilske, ja minulla on tapana yrittää käydä siellä Rikun kanssa niihin aikoihin kun tiedän siellä olevan hiljaisempaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, menin ihan tarkoituksella tuonne juuri isänpäivänä, ajattelin että siellä olisi rauhallisempaa....:) Ja vähän rauhallisempaa olikin, kaipaan usein rauhaa ja hiljaisuutta enkä väentungosta. Luukki on toinen vilinäpaikka, missä en sen tähden enää oikeastaan käy.

      Poista
  5. Sadesään maisemassa on oma tunnelmansa, levollinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marliska, totta, siinä voi kokea levollisuutta. Ja oikein pukeutuneena sade ei haittaa.

      Poista
  6. Lempeän reitin olit valinnut syksymetsässä vaeltamiseen. Maisemassa vaihtelevuutta ja pehmeitä syysvärejä Sateen ropinallakin oma viehätyksensä. Kotituliaisina nuotisavun aromia vaatteissasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aimarii, reitti oli lempeä, tosin korkeuserot antoivat reisilihaksille töitä ihan urakalla. Tiesi taivaltaneensa reilut 8 kilsaa. Sateen ropina on minusta mukavaa, retkilläni en ole sokerista. Ja hyvin huomattu, nuotiosavun aromi jäi vaatteisiin ja hiuksiin mukavana muistona.

      Poista
  7. Kiitos, että toit taas uuden metsän tänne, melkein tuoksutkin ja sammaleen pehmeyden... Arvaat ehkä mitä se merkitsee, jos ei itse juuri nyt pääse... Olet ihana ihminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ellinoora, kiitos kauniista sanoistasi, ne koskettavat minua. Ihana kuulla, että kuvani ja sanani tuovat metsän sinulle!

      Poista
  8. Marrassävyt ovat todella kauniita ja maanläheisiä. Syksyn sadesää vaatii toki varusteensa, mutta sitten onkin suloista kulkea, ilma on mielettömän happirikas ja voimauttava. Voi kuvitella sinut kulkemaan noihin maisemiin nauttien ja hymy huulilla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannah, noin minäkin näen syksyisen luonnon. Se ei tosiaankaan ole väritöntä aikaa, värit ovat vain erilaisia kuin vaikkapa kesällä. Ja totta, ilma on happirikasta ja sitä on hyvä hengittää....:)

      Poista
  9. Katse juuttui ykköskuvaan. Miten hienosti rytmittyvät kalliot, sammalet, värikkäät heinäntupsut ja kontrastina sateen kostuttamat tummat puunrungot.
    Nuotiosavun tuoksun voi aistia ja lammen hiljaisen rauhan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seita, mukava kuulla. Rytmin minäkin näkymässä näin ja yritin kuvaan saada. Nuotiosavu ja hiljainen lampi ovat yhdistelmä, johon en väsy, vaan haen sitä yhä uudelleen ja uudelleen.

      Poista
  10. Nuorena kuljin metsissä kuten sinä. Sieltä saa niin paljon voimaa. Minun tulee aina ikävä metsään, kun käyn blogissasi : ) Kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mayo minäkin saan metsästä voimaa. Hiljaista ja eheyttävää voimaa. Ihanasti sanot, ettäs sinun tulee metsää ikävä...:)

      Poista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!