perjantai 27. maaliskuuta 2015

Kamerakollaasi II

Kevään tulo on pysähtynyt tai jopa ottanut takapakkia. Luvassa on pilvistä ja erittäin sateista, joten etsin käsiini toisen kameran tekemän kollaasin. Kamerani tekee ihan omia sommitelmiaan.







Voimauttavaa viikonvaihdetta.

torstai 19. maaliskuuta 2015

Jäällä hiihdellen

Onnellisena siitä, että pääsin tänä talvena edes kerran hiihtämään suksin järvenjäällä. Varjon kantohankipaikoilla luistavasti lykkien ja suojapaikkojen paksuunkin hankeen suksilla upoten. Seurailin jonkun tekemää latua.

















Minua kiinnostavat eläinten jäljet, tutkin niitä aina nähdessäni.














Tykkään pitkistä, useamman tunnin  retkistä ja tauko on aina välillä paikallaan. Kuppi kuumaa ja eväsleipä tekevät kauppansa kevätauringossa.








Samalla kävin katsomassa, missä kunnossa jäätie on. Päivien korkeat lämpötilat sulattivat lunta jään pinnalta ja paikoin vesi oli noussut jäälle runsaastikin. Onneksi yöpakkaset jäädyttivät vedet, se antoi luottamuksen siitä, että jäätietä pitkin pääsisi vielä poiskin ajamaan....=) Vaikka tietää jään olevan 30-40 senttiä paksu, on merkillinen tunne kulkea jäällä, jos jään päällä on vettä. Kävellessä jalka uppoaa nilkkaa myöten veteen ja autolla ajaminen jäällä, jos siinä on vettä - tuntuu myös vatsassa.








Kun tuli aika lähteä kohti kotia, jäätie oli aamuvarhaisella lujan jäinen. Kotimatka pääsi alkamaan.













sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Hiihtoretki pohjoispäähän

Perinteeni mökillä on käydä saaren pohjoispäässä katsomassa kauas. Kun aamulla mökin ikkunasta näytti mukavalta kuunkin valossa, oli oikea päivä lähteä suksimaan.







Aamu valkeni kauniina.






Reppu selkään ja menoksi. Vanhat puusukset luistivat jään kantohangella  hienosti.













Lykin hiljalleen kohti pohjoispäätä. Perillä näytti tuolta. Jäljet lumessa saattavat olla saukon, tiedän saukon asustavan pohjoispäässä ja olen nähnyt jälkiä aiempina vuosina.


















Perillä etsin tuulensuojaisen paikan ja aloin tehdä tulia. Kuinka ollakaan, olin hiihdon jäljiltä  hieman hengästynyt. Seuraavaa kuvaa ei ole käsitelty, vaan pehmeät reunat ovat vahingossa tulleita hönkäisyjeni seurauksena.


















Maistui makkara makoisalta. Mukava katsella maisemaa kauas ulapalle. Pysähtyä hetkeen ja olla vaan.


perjantai 13. maaliskuuta 2015

Ja sinivuokkoja

Kävelin tuttuun rinteeseen katsomaan, josko sinivuokot olisivat heräämässä talven jäljiltä. Ja niin se toden totta on, että ensimmäiset nuput ovat jo kasvamassa ja jopa  avautumassa. Pieniä kaunokaisia pitää ihailla nöyrästi maantasalla ja kuvaajakin meni polvilleen niiden edessä, tottakai.












Samaan aikaan toisaalla metsässä on yhä lunta ja jäätä.












Viileydestä huolimatta kasvit ovat heräämässä eloon meidän iloksemme. Tämän siivittämänä aurinkoista viikonloppua.





keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Leskenlehtiä!

Korpimökkireissusta jatkan vielä, mutta tänään näin kotitanhuvilla sellaisen värin pilkahduksen, että oli pakko laittaa se tänne välillä. Leskenlehdet kurkistavat jo harmaasta maasta, kun tarkoin lämpimiä paikkoja tutkailee.















Huomenna nuo nuput  voivat olla jo auki. Näkyi pellonlaidassa muutakin kasvua.












Valloittavaa kevättä!

Korpimökillä

Matkasin pohjoisemmas kohti talvea. Pitkä matka osoitti jälleen, että pelivaraa matkassa pitää olla - tunnin perillä oltua alkoi lunta pyryttää tuulen kanssa.  Lumikenkäillen pulkka-ahkion kanssa olisi ollut jännittävää suunnistaa pyryssä mökille.

Vastaranta katosi näkyvistä tuiskussa  nopeasti.













Vielä piti kuitenkin lämmittää mökki nolla-asteisesta, kerätä lunta saunaan pesuvedeksi ja lämmittää sauna.

















Tuuli myrskysi ulkona viuhuen ja saunankiukaassa tuli ratisi humisten. Istuin ja lämmitin saunaa ääniä kuunnellen. Kiire oli kaikonnut. Saunan jälkeen mökki oli lämmennyt mukavaksi. Yöllä uni piti sylissään lempeästi.

Aamulla pyry oli hiljentynyt ja läksin noutamaan juomavettä. Lumikenkäilin lähteelle suojahangessa. Lumikenkä upposi pehmeään ja märkään lumeen, hengästyin. Linssikin taas huurtui, kun siihen hönkäisin kahlatessani.








Lähteessä oli runsaasti kirkasta vettä, seuraavassa kuvassa näkyy niukin naukin hiekkainen veden pulppuamiskohta lähteessä.
















Lumikenkäilin takaisin mökille, sauvat toisessa kädessä ja vesikanisteri toisessa. Puhdasta vettä arvostaa, kun sen eteen joutuu tekemään töitä. Välillä oli levähdettävä ja samalla katseltava kevättalvista metsää, punatulkku jypytti lähellä.








Myrsky oli kaatanut puita, nämä lähdepolulla olivat pienimmästä päästä, sen tulin huomaamaan tulevina päivinä. Tuli mieleen laulu: Sitä ei voi ylittää....sitä ei voi alittaa....sitä ei voi kiertää.....täytyy mennä lävitse. No, minä kiersin....=)







Mökille päästyä vielä tiskilumien keruu. Sitten olin ansainnut mielestäni hyvät pullakahvit.







Ja uskotte varmaan, kun sanon, että se lähdeveteen keitetty kahvi maistui rehkimisen jälkeen taivaalliselta.


torstai 5. maaliskuuta 2015

Kamerakollaasi

Joskus kuvatessa kamera tekee omia aikojaan parista kuvasta kollaasin, kuten tämän alla. Muistan ennen digiaikaa filmikamerankin tehneen niitä. Kameran omat räpsyt ovat kiinnostavia, joskus  niin omalaatuisia ettei niistä oikein ymmärrä, miten ne ovat syntyneet. Tämä oli jotenkin mukavantuntuinen silmääni. Onko teille sattunut näitä?







Raikkaita kevättalven päiviä sinulle.