Lisää kukkia ja ötökkä

Eilisen retkeni kukat kasvoivat lämpimissä rinteissä. Samaan aikaan toisaalla metsässä oli vielä  koleaa  ja luntakin jossakin. Eväspaikkani oli kalliolla ja auringon mentyä pilveen oli todella viileää.

Onneksi aurinko tuli esiin pian. Kalliolla oli mielenkiintoisia sammalia.

Varvikosta pilkisti kotelo, mietin onkohan sen sisällä vielä jotain elävää.

Piippokin herännyt kasvuun ja kevääseen.

Luonnossa mielenkiintoni kohdistuu kaikista pienimpiinkin. Toki isommatkin kiinnostavat ja ne voivat ilmaantua vastaan  myös automatkalla. Hirvet jolkottivat tien yli, mutta  menivät  niin reippaasti etten ehtinyt tilanteessa enempää kuvia ottaa.

Viime päivinä kevät on  edennyt suurin harppauksin ja lämpötilat ovat nousseet. Toinen retkeni suuntautui jokivarteen etsimään lisää kevätkukkia. Aamu oli huikean aurinkoinen ja joki loisti sinisyyttä.

Eilen kuvasin vaaleanpunaisena kukkivaa imikkää, tänään maasta loisti sininen kukka.

Aamuhetki Pikkukoskella oli rauhaisa ja viileä.

Tuo ötökkä ilmaantui repulleni, mikä lienee, joka tapauksessa kevään ensimmäinen kuvaamani.

Ja löytyihän se kevätkukka, jota lähdin etsimään. Jokivarressa aloitteli kukintaansa kevätlinnunsilmä.

Kaunista kevätviikonloppua!

Suuri kevätpäivä ja kukkasia!

Sellainen tämä päivä oli, suuri kevätpäivä. Kun kevät humahtaa ison askeleen eteenpäin. Hullaannuin näkemistäni kukista ja kuvien määrä onkin tällä kertaa sen tähden suuri. Näsiää lähdin etsimään ja siellähän se tutussa paikassa nuppujaan jo availi.

Punavuokkoja oli tarkoitus silmäillä myös ja toden totta, ne olivat jo kukassa. Kuvasin vuokkoja maassa maaten ja se oli mahdottoman mukavaa....=)

Punaista ja sinistä kauneutta.

Sinivuokkojen syvintä olemusta.

Nämäkin kaunottaret olisivat riittäneet minulle, mutta löysin myös nupullaan olevia valkovuokkoja.

Ja vieläpä piskuisen imikän kukan.

Päivä oli ihana, kevät hurmasi minut aivan täysin.

Pääsiäiskävely Lepokalliolla

Hetkiä keväisessä metsässä auringon pysyessä piilossa pilviverhon takana.

Pääsiäispäivänä aurinko tuli esiin ja häikäisi silmiä loistollaan. Kevään suorastaan tunsi ilmassa. Sepelkyyhky huhuili  metsänreunassa ja ensimmäiset peipot aloittelivat lauluaan.

Hyvää keväistä viikkoa!

Kevät keikkuen tulevi

Maaliskuun puolivälissä oli jo näin keväistä suojaisessa rinteessä.

Pelloilla tuoksui keväältä ja kiuru liversi taivaalla korkeuksissa. Aurinko häikäisi silmiä.

Kuivunut oli antamassa tilaa uudelle ja vihreälle.

Eräänä aamuna talvi otti kuitenkin otteen vielä hetkeksi. Lunta satoi ja tuprutti ja sitä kertyi päivän mittaan yli 10 senttiä.

On kuitenkin hyvä tietää, että kevät on silti  ovella. Muuttolintuja on  saapunut ja kevään sipulikukat puskevat vartta maasta. Uusi lumi sulattaa vanhaa ja routa sulaa hiljalleen. Silmut vain odottavat omaa vuoroaan.

Hyvää ja rauhaisaa pääsiäisen aikaa!

Kamerakollaasi II

Kevään tulo on pysähtynyt tai jopa ottanut takapakkia. Luvassa on pilvistä ja erittäin sateista, joten etsin käsiini toisen kameran tekemän kollaasin. Kamerani tekee ihan omia sommitelmiaan.

Voimauttavaa viikonvaihdetta.

Jäällä hiihdellen

Onnellisena siitä, että pääsin tänä talvena edes kerran hiihtämään suksin järvenjäällä. Varjon kantohankipaikoilla luistavasti lykkien ja suojapaikkojen paksuunkin hankeen suksilla upoten. Seurailin jonkun tekemää latua.

Minua kiinnostavat eläinten jäljet, tutkin niitä aina nähdessäni.

Tykkään pitkistä, useamman tunnin  retkistä ja tauko on aina välillä paikallaan. Kuppi kuumaa ja eväsleipä tekevät kauppansa kevätauringossa.

Samalla kävin katsomassa, missä kunnossa jäätie on. Päivien korkeat lämpötilat sulattivat lunta jään pinnalta ja paikoin vesi oli noussut jäälle runsaastikin. Onneksi yöpakkaset jäädyttivät vedet, se antoi luottamuksen siitä, että jäätietä pitkin pääsisi vielä poiskin ajamaan....=) Vaikka tietää jään olevan 30-40 senttiä paksu, on merkillinen tunne kulkea jäällä, jos jään päällä on vettä. Kävellessä jalka uppoaa nilkkaa myöten veteen ja autolla ajaminen jäällä, jos siinä on vettä - tuntuu myös vatsassa.

Kun tuli aika lähteä kohti kotia, jäätie oli aamuvarhaisella lujan jäinen. Kotimatka pääsi alkamaan.