sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Yöretki

Nähtyäni eräällä  retkellä  hirvien nuolukiviä metsässä  päätin jo silloin tehdä öisen retken toiveena nähdä hämärässä liikkellä olevia nisäkkäitä kuten hirviä. Kohteena tuttu metsä ja sen metsästystorni, josta on hyvä näkymä laajaan metsäaukkoon.

Vielä kymmenen jälkeen metsä oli  valoisa, aurinko oli laskemassa hiljalleen puiden latvojen taakse.









Kävelin hiekkatietä ja ihastelin lintujen äänten täyttämää metsää. Katseella haravoin tienpenkkoja, josko maariankämmekkä jo olisi kukassa. Ja ihme ja kumma, maariankämmekän sijaan näinkin  ihanasti tuoksuvan valkolehdokin, jota pysähdyin nuuhkimaan. Koska ajatuksena oli kuvata nisäkkäitä, makrolinssin olin jättänyt kotiin. Kumarruin nuuhkaisemaan kukkaa ja sen tuoksu on todella miellyttävä ja hienostunut.

















Tässä metsässä en valkolehdokkia ole ennen nähnyt, nyt löysin sen kasvupaikan. Olin ihastunut ja innoissani, jo tämän löydön takia kannatti tulla yöretkelle. Jatkoin eteenpäin ja ei aikaakaan, kun ojanpenkalla oli kukintansa aloittaneita maariankämmeköitä ja muutama vanamokin kukassa. Vanamon kuvat eivät onnistuneet mukana olleella linssillä ja huomasin myös olevani yöaikaan laiska menemään maanrajaan kuvaamaan......=)











Tästä tuli oikea metsän kauneimpien kukkien retki, sillä seuraavaksi jo hieman hämärtyvässä yössä tien reunassa näin ensimmäistä kertaa elämässäni kukkivia tähtitalvikkeja! Voi onnen päivää, miten ilahduinkaan niistä, vaikka kuvat eivät niin onnistuneetkaan. Olen nähnyt vain kuvia tästä pienestä ja kauniista kukasta kirjoissa ja joissakin blogeissa, mutta nyt näin sen omin silmin. Tätä kukkaa kuvaavan tulee olla hyvin nöyrä, niin matala se on ja kukka on kääntänyt kasvonsakin maahan päin.


















Perillä tornissa. Asetuin mukavasti ja kuuntelin öistä metsää.



















Ajattelin ottaa torkut auringon laskua odotellessa, mutta uni ei ihan tullut silmään. Yö oli kesän kylmin ja kaikki vaatteet olivat tarpeen. Hirviä ei näkynyt ei kuulunut. Joitain erikoisia linnunääniä kuulin. Paluumatkalle lähdin, kun kaipuu omaan sänkyyn kävi liian suureksi....=)












Öinen retki kannatti, vaikka väsymys vei minusta lopulta voiton. Hämärässä metsässä loistavat upeat kukat, erilainen tunnelma, yössä kuuluvat linnunäänet. Ja kokemus, joka jää mieleen. Ja näinhän minä loppujen lopuksi sen hirvenkin, kotimatkalla hirvi oli tulossa tielle, mutta käännähti takaisin pusikkoon autoni nähdessään. Oli tuuria matkassa, sillä muutoin olisimme varmasti törmänneet. Hirven näkeminen niin lähellä säikäytti ja olin onnellinen päästyäni turvallisesti kotiin ja omaan sänkyyn nukkumaan.

13 kommenttia:

  1. Aarteiden löytäjä kesäyössä!

    VastaaPoista
  2. Kesäyö tarjoaa elämyksiä; kauneutta, tuoksua ja tunnelmaa. Kannattaa valvoa.

    VastaaPoista
  3. Kesäyö on yllätyksiä täynnä. Kauniita kukkahavaintoja! Olen suunnitellut samanlaista yöretkeä metsästystorniin, jonka juurella on talvisin ollut peurojen ruokinta.

    VastaaPoista
  4. Kesäinen elämysseikkailu himmentyvässä metsässä.

    VastaaPoista
  5. Yö tuo tullessaan eri tunnelman ja tuoksut:)

    VastaaPoista
  6. Ellinoora, ihanasti sanottu....=)

    Seita, näinpä. Vaikka olen armottoman iltauninen, yritän minäkin joskus pysyä hereillä yöretkiä varten, se elämys on niin suuri.

    Ari, eikö olekin hurmaavia kukkia....=) Tuossa metsässäkin on peuroja, mutta nyt en niitä nähnyt.

    Pekka, niin juuri. Elämys oli suuri, niin erilainen on metsä yöllä.

    Ulla, niin on. Todella hurmaava ja tuoksu on ihana, kannattaa kumartua maanrajaan sitä nuuhkimaan. Jossain luki, että se tuoksuisi vain yöllä, jos näin on pitää olla liikkeellä parhaimpaan uniaikaan....=)

    VastaaPoista
  7. Tähtitalvikki on ihana kukka, kuuluu lapsuuden kesiin!
    Hieno kooste kukkakuvia, upean kuvaretken olet tehnyt.
    Meillä on mökkimaisemissa sellainen korkea kalliopaikka jossa hirvet tapaavat yöpyä. Aiempina vuosina niitä jopa näki muutaman kerran vuosittain. On se mahtava eläin!

    VastaaPoista
  8. Vikki, olet nähnyt tähtitalvikkia lapsesta asti! Minulle se on niin uusi tuttavuus. Sinulla olisi siellä mökkimaisemissa hieno paikka katsella hirviä....=) Kiitos Vikki!

    VastaaPoista
  9. Olipa ihanaa lukea tätä yöretkeäsi. Hienoa, että sait kasvieliksenkin. Voin kuvitella miten paljon ääniä kuuluu öiseen aikaa metsässä. Olen varmasti sen verran arkajalka, etten olisi yksin uskaltanut tuollaiselle retkelle... ja kylmä ajaa minut tosi nopeasti lämpimään sisätilaan =)

    Hienoa juhannuksen aikaa sinulle =D

    VastaaPoista
  10. Nautinnollinen retki, vaikket hirveä kuvatuksi saanutkaan. Sen sijaan paljon ihastuttavaa muuta. Kesäyö on täynnä taikaa. Myös minä nautin öiseen aikaan liikkumisesta metsäpoluilla. Valkolehdokkeja täällä ei ole, mutta tunnen kukan lapsuudestani ja muistissa on sen hurmaava öinen tuoksu.

    VastaaPoista
  11. Birgitta, mukavaa että olit ajatuksissa retkelläni mukana! Jopa minun oli kylmä, oli hallayö ja unisena olo on helposti viluinen. Metsää en osaa pelätä enkä eläimiä, eksymistä ehkä joskus....=)Vähän myöhässä tulee, mutta iloista jussinaikaa sinullekin, kiitos!

    Aimarii, yömetsä on tosiaan taikametsä, niin omanlaisensa on sen tunnelma. Valkeat kukat hohtavat hämärässä ja päiväsaikaan verrattuna erilaisten lintujen äänet loihtivat salaperäistä tunnelmaa. Mukavia retkiä Aimarii!

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!