sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Ulos pakkaseen

Mikä ilo oli  päästä flunssan jälkeen edes hiukan liikkumaan ulos. Pakkasta parikymmentä astetta ja päällä monta kerrosta vaatetta alkaen villasukista ja merinovillaisesta aluskerrastosta toppahousuihin ja turkispäähineeseen. Eikä muuten tullut kylmä.

Tassuttelin lähiluonnon pehmeässä pakkashangessa hiljakseen ja hymyn karehtiessa huulilla. Huopatossut ovat näillä keleillä nousseet arvoon arvaamattomaan.






















Lumi kerääntynyt paikoitellen hauskan näköisesti kasvien päälle.



























Valoa pilkisteli puiden takaa.















Lumihangessa näkyi hyvin pupun jäljet, myös ruokailuhetken  aikaiset painaumat.






















Ulkoilulenkki oli lyhyt, mutta virkistävä, sekä keholle että mielelle. Ehdinpä edes vähän mukaan pakkasiin.

Noin ajattelin viikko sitten, kun luulin selättäneeni flunssan. Mutta harmikseni flunssa palasi entistä ärhäkämpänä. Olen tosi huono sairastamaan ja haluaisin liikkeelle ja ulos talveen. Mutta ei auta, täytyy tällä kertaa malttaa levätä ja tervehtyä rauhassa.

Myös lumitilanne on viikon takaisesta muuttunut voimakkaasti. Tänne satoi lunta kertarysäyksellä vajaa 30 senttiä ja lisää on tipahdellut taivaalta hiljakseen.

Onneksi kevättalven aurinko pilkistelee joinakin päivinä myös ikkunoista sisään vaikka ulos ei pääse.

26 kommenttia:

  1. Voi, harmi kun flunssa nyt pitää sua sisällä. Jospa kroppa kertoo, että tarvitset nyt pysähtymistä. Kiva, että saitte sinne eteläänkin nyt lunta. Meillä on kaunis talvi täällä savossa, mutta pakkasta hiukan liikaa (-27 astetta), että voisi hiihtää. Kävelemään kyllä pääsee, mutta kuvaaminen on aika vaikeaa, varsinkin jos pysähtyy yhtään pidemmäksi aikaa. Paranemisia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Huopalintu, kai tämä tästä jossakin vaiheessa parantuu...:) Pysähtyä on nyt todella tarvinnut ja keho on kyllä viisas, sen viestejä kannattaa kuunnella.

      On siellä kirpakka keli, hiihtämiseen hankala. Oletko kokeillut lumikenkäilyä, siten pääsee kätevästi paikkoihin, mihin ei jalan niin helposti pääse?

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos kovasti Iloinen Kulkuri ja kiva kun kävit kurkkaamassa blogiini.

      Poista
  3. Kauniita maisemia!

    Pikaista paranemista!

    VastaaPoista
  4. Ihanaa valon voimaa kuvissasi! Tuttu tunne tuo turhautuminen potemiseen! Mutta kroppaansa kannattaa kyllä kuunnella ja antaa riittävästi aika lepoon ja toipumiseen. Flunssakausi on jälleen sitkeänä päällä.

    Lempeää lepoa ja parantumista♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannah! Kevään valo valtaa alaa.

      Aivan totta, että kehoansa kannattaisi kuunnella ja malttaa levätä. Yritän tehdä tällä kertaa niin...:)

      Poista
  5. Talvinen luonto on kaunis. Sairastaminen on keljua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä Anne, talvinen luonto on kaunis. Ja siinäkin, että sairastaminen on keljua, totta tosiaan. Kiitos kommentistasi!

      Poista
  6. Huopatossut on kyllä paras valinta pakkaskeliin. Hieno talven valo kuvissasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on huopaset, niihin sisään villasukka niin johan on varpailla hyvä olla. Kiitos Seita.

      Poista
  7. Ihanat huopatossut ja ihania talvimaisemia! Tuota lumista rauhallista tietä on jotenkin hirmuisen kiva katsella. Minua viehättää sen seisahtunut tunnelma. Toivottavasti paranet pian ja pääset taas kunnolla liikkumaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivi minäkin pidän monesti kuvissa ja luonnossakin seisahtaneesta tunnelmasta, siinä on rauhaa ja seesteisyyttä. Katseeni usein pysähtyy sellaisiin näkymiin.

      Kiitos Päivi...:)

      Poista
  8. Huopatossut ovat niitä parhaimpia jalkineita. Voimia täydelliseen toipumiseen!

    VastaaPoista
  9. Moi. Upeita kuvia. Lunta näyttäisi olevan saman verran kuin täälläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sami.Nyt lunta on täällä reippaasti enemmän ja kokoajan sataa lisää. Onneksi se on kevyttä pakkaslunta, helppo kolata ja harjata pois.

      Poista
  10. Kovin on ohut kerros vielä mutta talven tuovaa lunta se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talven tuovaa juu ja sitä on satanut lisää aikalailla.

      Poista
  11. Ehdit kuitenkin käydä kuvaamassa hienon koosteen talvikuvia, vaikka sitten tauti heittäysi pahemmaksi.
    Ikävä juttu, varsinkin, kun luonto on sielläkin nyt niin talvinen. Ehkä pakkasta liikaa toipilaalle nyt ainakin.
    Täälläkin taas hitusen yli -30, päivällä vain -18, kun kävin molemmilla Syötteillä kuvaamassa talvimaisemia.
    Huopikkaita mulla ei enää ole, joskus on ollut. Nyt hankin vasta lämpösaappaat, eikä niissä varpaita palele, vaikka on vain yksi ohut sukka näilläkin ilmoilla saappaissa. Oli hyvä ostos. Sikäli, kun niiden kanssa voi olla pikkimässäkin, vaikka keväällä on jo sohjoa jäällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikku lenkin ennätin käväistä ja pari päivää töissä ja sitten pitikin palata petipotilaaksi, niin ärhäkkä tauti tämä on. Nyt vasta alkaa hiljalleen helpottaa, toivottavasti.

      Kyllä ulos tekee mieli, kuvaamaan ja lumikenkäilemään, pilkille ja hiihtoakin voisi kokeilla.

      Lämpösaappaat kuulostavat mainioilta jalkineilta, eritoten kun kestävät sohjoakin. Laitanpa tuon tiedon korvan taakse.

      Poista
  12. Kaunista talvimaisemaa! Lunta on tullut taas lisää ja sen puuterimaisuus tekee jotenkin erityisen mukavan olon. Minäkin olen ollut flunssassa, kuvittelin jo parin viikon jälkeen että olin toipunut, mutta katinkontit. Tänään tauti on taas palannut. Yritetääs nyt parantua lopullisesti kuntoon =)

    Kiitos muistamisesta ystäväiseni =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, toipumista sulle! Kyllä tämä on sinnikäs virus, ei meinaa millään päästää otettaan vaan alkaa aina ikäänkuin uudestaan alusta. Nyt toivon mukaan mulla helpottaa ja töihin aattelin mennä. Liikuntaa pitää vielä hetki hillitä.

      Puuterilunta on, keveää ja kaunista. Juuri sellaista, joka pölähtää kasvoille kun sitä auton päältä harjailee....:) Miten se tuuli onkin aina siitä suunnasta, että puuterinen lumi pölähtää juuri päin kasvoja.

      Oleppa hyvä Birgittaiseni, kesän tunnelmia talven keskelle uuteen vuoteesi....:)

      Poista
  13. Kuvissa on jo kevään vaimeaa kohinaa.

    VastaaPoista
  14. Pekka, totta, olen havainnut saman asian.

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!