torstai 7. heinäkuuta 2016

Emäsalon merenrantakasveja

Halutessani nähdä merenrannan kasveja ajoin Porvoon Emäsaloon. Merenranta oli sanalla sanoen lumoava. Ensimmäiset kolme varttia vain istuin ja nautin kaikesta näkemästäni, kauneus teki niin suuren vaikutuksen maakrapuun.




























Pikkuhiljaa maltoin liikkua rannalla ja aloin nähdä kasveja kivikon seassa. Rantakukka loisti upeana väriläiskänä harmaiden kivien väleissä.


























Istuin pyöreämuotoisella kivellä kuvaamassa rantakukkaa, kun etsimeen ilmaantui kimalainen. Aloin seuraamaan sen touhuja.

























Merenrannoilla kasvava merivirmajuuri oli hyvin sukulaisensa rohtovirmajuuren näköinen. Ja pörriäiset tuntuivat viihtyvän myös virmajuuren kukilla.















En tiennyt nurmikohokin viihtyvän merenrantakivikoissa, se kasvoi rannalla valtoimenaan paikka paikoin.
















Liikuin rantakivikossa innoissani kukista ja merestä. Väliin istahdin lepuuttamaan kinttujani ja jäin ihailemaan merta. Voi miten kaunista rannalla olikaan, olin huumaantunut kaikesta aistimastani.

















Keltamaite kukki kirkkaankeltaisin kukin pilvien takaa esiin tulleessa auringossa, yllätyksekseni myös hiirenvirna viihtyi kivikossa. Jonkin matkan päässä näkyi sinistäkin sinisempiä rantatädykekasvustoja.





























 Tämän luulen olevan vielä kukintaansa odottavan merinätkelmän verso.












Kuvasin istuallani kukkia kimalaisen tullessa jälleen nenäni eteen, kenkäni näkyy kimalaisen takana. Aikamoinen karvamaha tuo pörriäinen on.















Keltamaksaruoho.
















 Aallot olivat nostaneet kallioille rakkolevää.























Noissa kallionkoloissa kasvoi tämä pieni roosakukkainen kasvi, luultavasti se on suolasänkiö.






















Ja lopuksi vielä luonnovarainen ruoholaukka, ooh. Sitä otin pikkuisen kotiinkin iltapalasalaatin päälle pantavaksi. Nam.






















Oli aivan huippuretki. Kasvit, merinäkymät, silokalliot, kivikot, tuuli, aurinko, maut - tuonne pitää palata.


26 kommenttia:

  1. Merinätkelmän kukinta on myöhässä, yleensä jo kukassa. Olitko Varlazuddenin virkistysalueella vai jossain ihan muualla Emäsalossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, merinätkelmän olen nähnyt kukassa aiemmin vain kerran viime kesänä. Olin juuri Varlaxuddenissa tällä viikolla.Upea paikka.

      Poista
  2. En tiedä muiden mieltä, mutta minun nenässä rakkolevät "haisee" tosi pahalle! Kimalaiskuvat on ihania!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En onnekseni haistanut mitään, vaikka kuvasin kontallani :) Kimalaiset vaan tulivat nenäni eteen, pakkohan niitäkin oli kuvata. Kiitos Anne.

      Poista
  3. Onpa upeita kuvia. - Olenkin ensimmäistä kertaa blogissasi, kiva blogi ja upeita kuvia. - Kesäterkkuja Pihakuiskaajan puutarhasta Joensuusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että löysit blogiini, kiitos kommentistasi ja terveisistä. Tulen oitis vastavierailulle :)

      Poista
  4. Vau! Onpa sinulla ollut hauska ja antoisa retki Porvooseen. Kimalaiset näyttävät suloisilta karvapalloilta ja siitä onkin mukava seurailla.

    Oikein mukavaa loppuviikkoa sinulle =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli Birgitta antoisa retki. Retkeilen paljon, mutta tämä paikka teki kyllä vaikutuksen. Kiitos ja ihanaa päivän jatkoa sulle :)!

      Poista
  5. Moi. Upeita kuvia. Ranta kivikoissa on aika paha välillä kävellä. Kimalaisista tosi mahtavia kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Sami ja kiitos. Onneksi oli vaelluskengät jalassa, ne olivat tarpeen kivikossa kävellessä. Nuo kimalaiset olivat tosi linssiluteita, tulivat väkisellä kuviin :)

      Poista
  6. Kyllä osaavat kivet ja kalliotkin olla kauniita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet, minäkin ihailin kukkien lisäksi niitä. Silokallio on ninemsä veroinen ja meren siloittamat kivet myös.

      Poista
  7. Onpa ihastuttava paikka! ja supersuloisia kimalaisia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ninnu, suosittelen tuota paikkaa jos pitää merestä. Kimalaiset ovat kyllä hauskoja sen lisäksi että ovat tosi ahkeria.

      Poista
  8. Hienosti kuvattu sanoin ja kuvin elämyksellinen retki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marliska, mukava jos sain kuvattua siellä kokemaani.

      Poista
  9. Meren rannalla yhdistyy suuri ja pieni kauneus. Upeat kukkakuvat.

    VastaaPoista
  10. Oi, ihana meri ja ranta. Karuus on yksinkertaisuudessaan kaunista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karuus on kaunista minustakin. Hurmaannuin tuohon paikkaan täysin, vaikka meri on minulle hyvin vieras elementti.

      Poista
  11. ihanat kuvat! Olen nähnyt nurmikohokkia paljon Porin Reposaaren rannoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi! Ahaa Porissa en ole käynytkään. Niin paljon kiintoisia paikkoja Suomessa.

      Poista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!