perjantai 5. huhtikuuta 2013

Keskeneräinen








Keskeneräinen.
Naisenmuotoinen, joka ei ole valmis.

Mutkia matkassa, takapakkia, viivästyksiä.
Harmituksia, hammastenkiristystä,
ei, eihän tätä kestä!

Silmissä  turhautuminen, suru, yksinäisyys.

Välillä  huimaa  myötäistä, 
vauhdikasta, tuulen tuntu kasvoilla,
auringonpaistetta niin että  häikäisee.

Hänen silmistään loistaa riemu, rakkaus, onni.

Eikö  koskaan tasaista,
 ihmisen tavallista taivallusta?
On.

Mietteliäät silmät, rauhaisat.

Mitä näkyy kaikissa  kuvissa?
 Kuka on nainen  peilissä, hän  joka katsoo silmiin?
 Mitä hänen sisällään on?

Keskeneräinen.
Savea  elämän käsissä,
paljon tunteva aihio.

9 kommenttia:

  1. Kauniisti tosi on runosi.

    VastaaPoista
  2. Kosketti syvälle... kaikille särkyneille ♥

    VastaaPoista
  3. Kaunis runo! Keskeneräisenä työpöydällä...jonain päivänä VALMIS;) Rentouttavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  4. Kaunis runo josta tuli mieleen tämä:
    https://www.youtube.com/watch?v=NwlYQI1hcuk

    VastaaPoista
  5. Ikuisesti kesken, mutta onneksi muovattavissa. Osuvasti runoiltu.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Ellinoora.

    Kiitos Jaana, särkyä voi ihminen.

    Evangelina, kiitos. Mukavaa viikonvaihdetta myös sinulle!

    Kiitos Seita. Pidän Loirista, tuota laulua en ole ennen kuullut. Yhtymiä huomasin minäkin.

    Pekka, hyvä sana harsoinen tässä yhteydessä.

    Kiitos Mayo. Todella ikuisesti kesken, hyvin sanottu.

    VastaaPoista
  7. Hieno runo. Ollaan ehyitä vaikka keskeneräisiä =)

    VastaaPoista
  8. Kiitos Birgitta. Totta, voi olla samaan aikaan ehyt ja keskeneräinen, lohduttava ajatus.

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!