lauantai 20. heinäkuuta 2013

Mistä se lampi sinne ilmestyi?

Tutuissa hiihto-, hölkkä-, marja- ja sienimaisemissa pari viikkoa sitten liikuskellessani silmäni olivat näkevinään puunrunkojen välistä veden sinistä loistetta. Ihmettelin, eihän siellä mitään järveä ole. Asia jäi vaivaamaan siinä määrin, että päätin tehdä sinne tutkimusretken toisella kertaa.

Pari päivää sitten läksin sinne,  pieni pärekori mukaan mustikoita ja sieniä varten. Suuntasin suoraan kohtaan, jossa olin nähnyt vettä ja totta tosiaan, vettä siellä pilkotti edelleen. Ja sinne meni polkukin.









Alamäen muututtua tasamaaksi ja veden jo selkeästi näkyessä männynrunkojen välistä aluskasvillisuus muuttui suopursuiksi. Tuoksu oli vahva ja miellyttävä. Ja melkein heti näin jotain, mikä sai minut innostumaan ja ilahtumaan! Suopursujen välissä kasvoi lakkoja!










Vesi oli jo lähellä, mutta lakat saivat minut mutkittelemaan paljonkin. Marjoja löytyi, ihania kypsiä, kullankeltaisia lakkoja. Lopulta maltoin lähestyä vettä ja hämmästyin jo toisen kerran retkelläni, se puiden välistä pilkottanut vesi oli yllättävän suuri, erämainen suolampi.









Pysähdyin lammen rantaan ihmettelemään, yritin hahmottaa lampea mielessäni kartalle. Puusto piilotti lammen niin täysin, että vaikka olin monet kerrat hiihtänyt ja lenkkeillyt sen ympärikin, en ollut tiennyt sen olemassaolosta mitään.

Paikkakuntalaiset varmaan lammen tietävät. Olen asunut seudulla vasta  muutamia vuosia ja vaikka olen aktiivisesti tutustunut ulkoilumaastoihin, lampi oli minulle täysi yllätys. Miellyttävä yllätys. Ihana, rauhaisa erämaalampi, jonka lähellä kasvaa lakkoja ja karpaloita!


Kävin uimassa ja kiivetessäni lammesta ylös näin kihokit, joita kasvoi siinä valtavasti. Ja karpalon raakileita paljon, voi autuas mikä löytö. Olin niin onnellinen, että innostuneena rämmin uinnin jälkeen vielä pitkään noukkimassa lakkoja.














Näin polun lähtevän kiertämään lampea, mutta olin niin innoissani lakoista, että jätin lammen kiertämisen toiseen päivään. Kyllä oli ihana retki kaiken kaikkiaan, tunsin itseni etuoikeutetuksi löydettyäni salaisen lammen ja herkullisia marjoja.




















Ja se kaikki vielä  kotiseudulla. Kannattaa tutustua lähiluontoon, se voi yllättää positiivisesti ja antaa upeita kokemuksia ja elämyksiä.

7 kommenttia:

  1. Lakkaa on kuulemma tänä vuonna hyvä sato.

    Kaunis paikka, hienoa kun löytyi läheltä:)

    VastaaPoista
  2. Hieno paikka! Tuollahan voit bongata vaikkapa sudenkorentojakin kaikkien näitten ihanien herkkujen lisäksi!

    VastaaPoista
  3. Sussi, siltä se näytti minustakin, vaikka on ollut todella kuivaa. Lenkillä voi noukkia marjat samalla...=)

    Vikki, näinkin pari korentoa, mutta lakat saivat minut hullaantumaan ja en malttanut jäädä kuvaamaan korentoja...=)

    VastaaPoista
  4. Aika ystävällinen hymy on lammella.

    VastaaPoista
  5. Mahtava löytö.

    Sekä vuojärvi, että nuo marjat. Luonnossa liikkumisesta on pelkkää iloa ja hyötyä (paitsi jos pulahtaa suohon, kunte yksi bloggari juuri kirjoitti).

    Upeita retkiä sinulle =)

    VastaaPoista
  6. Birgitta, kuulostaa hurjalta, jos joku pulahtanut suohon! Tuonkin lammen pohja oli hyvin upottava, turvetta vissiin. En kokeillut, kuinka pitkälle uppoaisin sinne...Kiitos toivotuksista Birgitta ja lokoisaa loppukesää sinulle...=)

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!