sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Tuiskuretki

Luvassa tuulta ja tuiskua, kuulosti sopivan erilaiselta retkisäältä. Tuonne minä suuntasin, hieman viime viikkoista isommalle saarelle kuuntelemaan tuulen tuiverrusta.









Jäällä olin vain minä ja pari pilkkijää. Lunta tuiskutti tuulen kanssa, keho teki töitä kahlatessaan hangessa. Hengästyin.



Saari oli neitseellisen lumen ympäröimä, vain jalanjälkeni kuvioivat sitä noustuani jäältä saareen.









Näky saaressa oli lohduton ja harmistuin. Roskaa ja roskaa. Ihmisen ajattelemattomuus ja piittaamattomuus kiukuttivat.

























Tein tulet ja poltin tuomieni puiden sytyttyä myös poltettavia roskia ympäristöstä. Lämmin tuli piristi mieltäni ja sen hehkussa kuuntelin tuulta. Tunsin olevani yksin keskellä luonnon voimia ja se tuntui vaan hyvältä. Tulen lämmöstä oli mukavaa katsella jäälle oksien lomasta.
















Piipusta vain savu kohoaa.



























Kun lopulta läksin saarelta kohti manteretta, lumi oli peittämässä tulojälkiäni, pyyhkimässä hangen pintaa puhtaaksi. Kuin en olisi paikalla ollutkaan.







7 kommenttia:

  1. Ihanan rauhallista :) (Roskille en hymyile)

    VastaaPoista
  2. Voi ihanuus mikä retki ja paikka. Upea tuo tulisijakin.Aivan mahtava tunne varmaan kun kotiin pääsit. taidanpa mennä seuraavalla pyryllä retkelle. ;)
    Roskaaminen on kyllä surullista, monesti mietin minkähänlaisia on näiden roskaajien omat asunnot, kun mitään ei osata laittaa esim. roskapönttöihin vaan heitellään juuri siihen missä se käteen jää. Monesti se pönttö olisi askeleen päässä.

    VastaaPoista
  3. kaunis paikka, mutta roskaaminen surettaa minuakin. En ymmärrä yhtään roskaajia.

    VastaaPoista
  4. Näin tuiskun aamulla varhain, ennen auringonnousua, kun se oli asettunut liikehtimään ison pellon päälle. Hämärässä se oli kuin muodoton vaalea olio maanpinnan yläpuolelle. Näky karmaisi hieman.

    VastaaPoista
  5. Hiljaisuus, valkoisen tuiskumaiseman ja punahehkuisen tulen kontrasti, kaunista. Mutta roskattu ympäristö. Voi ihmisen tyhmyyttä.

    VastaaPoista
  6. Nyt tuli ikävä mökille, jossa on samanlainen saari. Soudan joskus sen ympäri.

    Teit päivän hyvän työn siivoamalla siellä, mutta ikävää ihmisiltä tuollainen ajattelemattomuus.

    Kauniita, kauniita kuvia, kävelisin niin mielelläni juuri nyt yksin jäällä tuiskussakin : )

    VastaaPoista
  7. Tuiskussa saa olla itsekseen Katja....=)

    Tiitsa, suosittelen retkiä myös ns. huonommilla säillä, silloin olen kokenut ihan erilaisia asioita. Tykkään rehkiä ja sitten on ihanaa kotona lepäillä....=)

    Roskaamista on vaikea käsittää, tuollakin isot limupullot ovat olleet vietäessä painavia, mutta tyhjää kevyttä pulloa ei ole viety pois.

    Sussi, samat on ajatukset.

    Pekka, jännästi kuvailet näkemääsi, en ole koskaan ajatellutkaan tuiskua oliona....

    Seita, niinpä. Roskat korostuivat kauniilla saarella.

    Mayo, ei ollut suuri vaiva vähän siistiä paikkaa, tein sen mielelläni. Tuiskussa liikkuminen ja luonnonvoimien konkreettinen ymmärtäminen on puhdistava kokemus.

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!