sunnuntai 10. elokuuta 2014

Kiitävä hetki

Ilmassa on jo aavistus syksyä. Aamut ovat kosteita, vilja kypsyy, leikkuupuimuri hurisee ja tunnen leikatun viljan tuoksun.








Olen kesästä kylläinen. Lämmöstä, auringosta ja kesäolosta. Kaipaankin jo viileää raikkautta, kirpakkuutta. Syksy saa minun puolestani tulla.

8 kommenttia:

  1. Aika aikansa kutakin. Olen samaa mieltä :-)

    VastaaPoista
  2. Onneksi meillä on neljä vuodenaikaa. Kun hyvästelee menevän, niin voi jo alkaa odottaa seuraavaa vuodenaikaa.

    VastaaPoista
  3. Syksy on minusta upeaa aikaa. Toivottavasti saamme pitkän syksyn.

    VastaaPoista
  4. Koen samoin. Aika aikaansa. Huomaan askellan jo syksyn sylissä.

    VastaaPoista
  5. Hieno kuva ja näin helteisen kesän jälkeen syksy onkin jo tervetullut :)

    Löysin Vikkin blogin kautta blogiisi, jossa on aivan ihastuttavia kuvia!

    Mukavaa alkavaa syksyä!

    VastaaPoista
  6. Minä en ihan vielä odota syksyn tuloa, mutta nautin täysin siemauksin pimenevistä illoista.

    Ja sitten kun syksy tulee, toivon sen taas kestävän kirkkaana, kuivana ja kirpeänä pitkään suoraan lumen tuloon asti... mutta harvoin syksyn ja talven väli on niin unelmatapaus kun toivoisin ;-)

    VastaaPoista
  7. Susanna, näinpä....=) Ja on ollut mahtavan kuuma kesä!

    Seita, juuri noin. Vuodenajat ovat rikkaus, jota arvostaa kovasti.

    Sussi, minäkin pidän syksystä, yhtä paljon kuin kaikista muista vuodenajoista.....=)

    Kiitos kommentistasi Ame Amebadonna! Ajattelen samoin, että tämän kuuman kesän jälkeen syksy on tervetullut. Raikasta syksyn odotusta sinulle....=)

    Birgitta, illat pimenevät yllättävän nopeasti, aurinko laskee nyt jo vähän yli yhdeksän illalla. Kuiva ja kirpakka syksy toiveissa mullakin, saapa nähdä millaisen saamme....=)

    VastaaPoista
  8. Hannah, ihanasti sanottu, "askellat jo syksyn sylissä"!

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!