maanantai 28. maaliskuuta 2016

Leskenlehtiä ja pääkallo

Kuunneltuani radiosta mainion pääsiäispäivän   Luonto herää kevääseen    luonto-ohjelman riensin itsekin ulos kevättä havainnoimaan. Ja niin se vain oli, että leskenlehdet olivat jo avanneet kukkansa lämpimässä rinteessä. Vaikka postasin aamulla jo tänne, en malttanut odottaa näiden kuvien kanssa.




















Vielä pari päivää sitten hiihtelin hyvillä laduilla pohjoisempana ja nyt maisema näyttää täällä jo näin keväiseltä. Suomi on pitkä maa.









Pellon laitamilla pajukossa oli jotain kiinnostavaa.




























Arvelin pääkalloa joko ketun tai kauriin kalloksi. Kerro ihmeessä, jos sinulla on tietoa, minkä lajin pääkallo tämä on.

Istuskelin kaikessa rauhassa pellon laidalla ja kuuntelin tämän kevään ensimmäisiä kiurun liverryksiä. Taustalta kuului välillä töyhtöhyypän vinkaisuja ja joutsenten laulua.










Olisin istunut siinä tyytyväisenä pidempäänkin, ellei jostain tyhjästä olisi noussut mieleen kamala ajatus. Rupesi tuntumaan siltä, että liesi oli jäänyt kotona päälle...ja pakkohan siitä oli lähteä kiireenvilkkaa  tarkistamaan asia. Ja toden totta, siellä soppa kiehui hellalla itsekseen kuumana, onneksi vain kakkosella, mutta kumminkin. Että niin kiire minulla oli luontoa havainnoimaan, että ruuatkin unohtuivat...

Oli muuten hyvin pehmeäksi hautunutta soppaa.

21 kommenttia:

  1. Hieno kallo! En tiedä mikä se on muttei varmaan kettu kun ei ole kulmahampaita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa ketullako olisi kulmahampaat? Ajattelin, kun tuossa pellolla kettuja liikuskelee, mutta se on sitten jonkin toisen eläimen kallo. Kiitos tiedostasi!

      Poista
  2. Ihana tuo leskenlehti, se ihastuttaa joka vuosi. Voi kun täälläkin ja pian.
    Nuo liesijutut eivät ole kivoja. Me ja meidän päät.
    Kiva kallo, ei oikein ketun kuono tai hampaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulla, niin se ilahduttaa aina yhtä paljon tuolla häikäisevällä keltaisella värillään keskellä harmaan sävyjä. Juu, muistini on hyvä mutta lyhyt :).

      Kallo on komea ja sinäkin sitä mieltä, ettei ole kettu. Tämähän käy mielenkiintoiseksi.

      Poista
  3. Oi, ensimmäiset leskenlehdet sykähdyttävät aina niin kovin! Niin varma kevään merkki! Tuntuu, että luonto on suorastaan puhjennut kevääseen nyt pääsiäisen aikana.

    Taisit saada pehmeäksi hautuneen sopan:)

    Ihania kevätreissuja sinulle Luonnotar!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannah, kevät on täälläkin suorastaan roihahtanut eteenpäin eilen ja tänään. Juu, soppa oli makoisaa ja pehmeetä...:)

      Kiitos paljon Hannah!

      Poista
  4. Ekat leskenlehdet ovat sykähdyttäviä! Onpa siellä jo keväistä. Ei tuo ketun kallo ole, hampaista päätellen ruohon syöjä ennemmin, raateluhampaat puuttuu. Kallon koosta voisi jotain päätellä. Olipa sulla kiire ulos : ) onneksi ei sattunut liedellä suurempaa vahinkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne sykähdyttävät joka ikinen kevät, niin se vaan on. Hyvin te tunnette eläinten hampaat, minä en raateluhampaita osannut kaivatakaan :) Mutta nyt kun niistä kerrotte niin sehän on loogista, että ketulla sellaiset olisi. Kallo oli kooltaan noin 20-25 senttiä tai se mitä siitä pajukossa roikkui.

      Juu onneksi ei mitään katastrofia sopan kanssa käynyt, mutta on se vaan hyvä, että se ajatus siellä pellonlaidalla istuessa sopasta mieleen edes tuli :)

      Poista
  5. Komea kallo! Olisiko jokin hirvieläin? Minkä kokoinen kallo oli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on komea ja harvoin kalloja luonnossa olen nähnyt, vaikka paljon siellä liikunkin. Hirvieläin se saattaisi olla, kooltaan tuo kallosta jäljellä oleva osa oli noin 20-25 senttiä.

      Googlasin kotona ja kuvat peuran kallosta näyttivät samanlaisilta. Peuroja tuolla paljon oleilee ja usein niitä näenkin. Ehkäpä se voisi olla peurankallo?

      Poista
  6. Ensimmäiset leskenlehdet ovat aina yhtä ilahduttavat:) Muistan, kun jo lapsena odotin niitä kovasti. Sama jatkuu minulla edelleen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, ihan sama mulla, joka ikinen kevät ensimmäistä leskenlehteä pitää tiirata tarkasti. Nyt menin nöyrästi polvilleni nivelrikkoisilla kintuillani sen eteen sitä kuvaamaan...:)

      Poista
  7. Leskenlehtiä? Upeaa!

    Pääkallosta ei muuta hajua, kuin että ihmisen se ei ole ;-)

    Onneksi ehdit ajoissa lieden luo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskasti sanottu tosta kallosta :))

      Ensimmäinen leskenlehti tuo aina hyvän mielen. Ja onneksi ehdin, kauhistuttaa ajatella millaiselta keittiö olisi näyttänyt jos en olisi ehtinyt...

      Poista
  8. Aina ne jaksavat ilahduttaa yhtä paljon. Kevään ensimmäinen kukka!

    VastaaPoista
  9. Kylmää ja lämmintä yhtäaikaa -- kevättä se.

    VastaaPoista
  10. Eikö tuo kallo liene metsäkauriin. Kivoja tarinoita ja kuvia sinulla.

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!