sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Ilvesreitillä

Ilvesreitti on Hämeen järviylängöllä  usean kunnan alueella kulkeva  merkitty reitti. Olen patikoinut sitä   Liesjärven kansallispuistossa ja Evolla, nyt kävin tutkimassa Liesjärven eteläosissa Onkimaanjärvelle menevää reittiosuutta päämääränä siellä oleva laavu järven rannalla.

Alkuun reitti oli erinomaisesti merkitty, jopa huonokulkuisilla hakkuuosuuksilla. Joskus näillä reiteillä on rakennettu järeitä siltoja suhteellisen pientenkin ojien yli, vähän huolletuilla reiteillä ne ovat patinoituneita.













Katse tavoitti kesän ensimmäiset kanttarellit, päätin poimia ne paluumatkalla, reitti ei ole ympyräreitti. Siinä sieniä katsellessani läheltä pusikosta  kuului äkkiä sellaista ryskettä ja jytinää ja kavioiden kopsutusta, hirvi taisi pötkiä pakoon minua....=) En ehtinyt pelästyä, niin selvää oli, että hirvi oli menossa toiseen suuntaan. En edes nähnyt eläintä, harmittelin. Mutta en ole tainnut koskaan olla niin lähellä hirveä luonnossa.

Aika pian polku tuli toisen hakkuuaukion reunalle ja samalla loppuivat reittimerkinnät. Olin luottanut merkittyyn reittiin ja mukana ei ollut edes karttaa eikä kompassia ja tovin merkkejä etsittyäni oli pakko kääntyä takaisin. Tuntui tavattoman tylsältä, mutta vieraassa metsässä eksymisen vaara olisi ollut suuri.

Palasin omia jälkiäni ja edellisessä erinomaisen hyvin merkityssä risteyksessä käännyin kohti toista reittiä, päätin tutkia sitä vähän matkaa eteenpäin. Ja se kannatti, metsätien varrella oli ihana perhospaikka.

Ensin huomasin kukalla perhosia ruuhkaksi asti.








Sinisiipi on viehkeä, oli yllätys kuvia tietokoneella katsoessani nähdä, kuinka karvainen se on esim. mahapuoleltaan. Joku  oli myös reissussa rähjääntynyt ja siipensä haavoittanut.


















Sinisiipien lisäksi kukalla ruokaili tämä ruskeasävyinen perhonen.









Perhoset nähtyäni harmitus reitin muuttumisesta oli kadonnut, lisäksi maistoin kesän ensimmäiset villivadelmat, nam.







Maistuvaa päivän jatkoa.

11 kommenttia:

  1. Varsinaisen peikkometsän olet löytänyt.

    VastaaPoista
  2. Onpa ihana perhoskukka. Siinä on varmasti jotain herkkua kun noin kiinnostaa sinisiipiparvea.

    VastaaPoista
  3. kaunis perhospaikka!

    Nykyisin taitaa olla rahat vähissä reittimerkintöjen ylläpidonkin kanssa, sääli!

    VastaaPoista
  4. Kävin taas lepäämässä kuviesi ja tekstiesi parissa... Perhosenkeveää jatkoa kesällesi!!! :)

    VastaaPoista
  5. Pekka, ne ovat parhaita.

    Seita, jotakin erityisen houkuttelevaa tuossa kukassa täytyy olla, sinisiivet eivät juuri minuakaan pelänneet vaikka menin ihan viereen.


    Susanna, niin oli, vaikka pientä muutosta suunnitelmiin tuli matkan varrella.

    Sussi, rahasta se voi tosiaan olla kiinni. Harmi, sillä hienot reitit jäävät vähitellen unholaan, jos niitä ei huolleta.

    Muuttolintu, mukavaa että kävit....=) Lennokasta kesää sinulle!

    VastaaPoista
  6. Niin ihania kuvia sinisiivestä ja muikä määrä yhdellä kukalla!
    Ja voiko tuon herkullisempaa marjakuvaa enää olla!

    VastaaPoista
  7. Olen huomannut vaellellessani samaa, paikoin reittimerkinnät kaipaisi kohennusta ja laavut polttopuuta.
    Siitä huolimatta retkeily on kivaa- sitä parhautta kesässä. Tästä sinun retkimaastostasi sain nostalgiaolon, sillä olen joskus -60 luvun alkuvuosina viettänyt hiihtislomaa Evon metsäkoulun maisemissa.

    VastaaPoista
  8. Vikki, tuo kukka oli oikea sinisiipimagneetti....=) Metsävadelma on ihana makea, nam!

    Aimarii, retkeily on mukavaa ympäri vuoden, jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät puolensa. Mukava juttu, että sulle tuli kivoja muistoja mieleen....=)

    VastaaPoista
  9. Tuo perhonen voisi olla tummapapurikko. Hirvi varmaan pitää aika kovaa ryskettä, olisin kyllä säikähtänyt itse. Sulla on ollut hauska reissu :)

    VastaaPoista
  10. Ahaa tummapapurikko, kiitos tiedosta Birgitta.

    Hirvi todella piti ryskettä ja kuulin selvästi kavioiden äänet, joten ei jäänyt epäselväksi, mikä suuri eläin siellä oli. Hätkähdin minä vähän, mutta tajusin oitis että hirvi oli säikähtänyt enemmän minua kun toiseen suuntaan rynnisti.

    Hauska kokemus, olisi ollut kiva nähdä tilanne ylhäältä päin, hirvi rynnimässä risut rätisten toiseen suuntaan ja minä hämmentyneenä kanttarellien keskellä kuunnellen ja katsellen....=))

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!