
Tämä veijari lentää pörähti suoraan eteeni. Liekö samaa lajia kuin se edellinenkin korento. Mukava havainto oli myös käen näkeminen. Kukuntaa olen kuullut usein, mutta aiemmin en ole lintua nähnyt. Nyt sen näin, eräs käki kukkui kilpaa toisen lajin edustajan kanssa ja lenteli välillä rannan tuntumassa.
Ajomatka Komioon ja takaisin kotiin toi kesän toden teolla mieleeni. Vahvan vihreä maisema ja voikukkapellot, ladot ja hiekkatiet ja kesäkukat ojanpientareilla - nyt saa nauttia ylitsevuotavaa hehkeyttä ja kasvuston runsautta. Ja niin aion tehdäkin, otan eräällä tavalla uuden asenteen ja näkökulman tähän hetkeen.
Mukavaa sunnuntain jatkoa sinulle.
Oi, huokaan hiljaa ja ihastukselle kaiken tilan antaen.
VastaaPoistaLuonto on kaunein kirkko lausui tuttu pappi kerran. Olen samaa mieltä.
Hiljaisuus on täynnä elämää:)
VastaaPoistaIhanan aitoa suoelämää! :-)
VastaaPoistaKorento näyttää ihan nauravan, vaikka taitavat silmät olla noin pulleat, eivät posket ;).
VastaaPoistaSuot ovat kauniita, tuosuvat hyvältä mutta samalla vähän pelottavia!
VastaaPoistaSuovilloja täytyy päästä kuvaamaan!
Jälleen kauniit kuvat!
Kiitos Tinttarus kommentistasi!
VastaaPoistaSussi, totta. Eheyttävää hiljaisuutta, joka tekee ihmiselle hyvää.
Susanna, kiitos kommentistasi! Suo on hieno ympäristö, kiinnostava. Ja pitkospuita pitkin helppo liikkua.
Pekka, hih! Luulen, että saattaisi olla vaskikorento, mutta en ole ollenkaan varma, korjatkaa jos joku tietää.
Vikki, en minäkään vieraalle suolle pitkospuiden ulkopuolelle astu. Suolla on paljon kauneutta, sanonta painu suolle voikin olla kannustava ja hyvä.....=)) Suovillat hurmaavat, ovat niin kuvauksellisia.
Nämä maisemat viehättävät minuakin. Tykkään soista, ehkä siksikin, kun niitä on tässä ympäristössäni todella paljon.
VastaaPoistaSamaten Aimarii minä tykkään soista, siellä on paljon kauneutta. Niissä on myös jotain kesyttämätöntä ja omaehtoista, joka viehättää minua.
VastaaPoista