Pienen pieni saari

Järven jäällä oli helppo kävellä, lunta vain viitisen senttiä. Jotkut puut ja oksat rannassa olivat silti paksun lumikerroksen peitossa.

Jäällä oli väkeä kuin pipoa, vaikka aurinko pysytteli pilvien takana. Läksin kiertämään järveä jäältä käsin. Järven vieraammassa päässä silmiin tuli piskuinen saari, jossa näkyi olevan rakennuskin. Askelet johtivat minut saareen.

Saaressa oli hylätyn näköinen ja rapistunut mökki. Kaikki kertoi ihanan kesäpaikan unohtuneen.

Nousin lumen peittämälle kuistille. Ovi mökkiin ja varmaankin saunaan. Kumpikaan ovi ei ollut lukittu, nykäisin saunan oven auki. Sauna oli selvästi ollut käytössä, melko hyvät pyyhkeet roikkuivat naulassa, lauteilla oli pesuvati, ämpäri ja ihanan persoonallinen löylykauha.

Mökin ovessa oli pönkänä rikkinäinen tiili, en mennyt sisään, se tuntui tunkeilulta.

Lauteet olivat nähneet monet löylyt, kiuas oli ihan toimivan näköinen.

Täällä on saunottu lyhdyn valossa.

Kuistillakin on lyhty.

Ehkä pienen pieni saari ja sen piskuinen mökki eivät sittenkään ole hylättyjä. Ehkä se on jonkun kesäparatiisi.


Jatkoin kierrostani järven ympäri. Pilvinenkin retkipäivä antoi ihasteltavaa ja ihmeteltävää.