Oletko esimerkiksi koskaan seissyt talvella tammen juurella ja kuunnellut, kuinka tuuli kahisuttaa puun kuihtuneita, oksissa yhä kiinni olevia ruskeita lehtiä? Jos et, kokeile. Mitä kovempi tuuli, sitä kiehtovampi ääni.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Jatkoin matkaa. Pensaat, jotka käsittääkseni ovat tyrnejä, näyttivät pahkuraoksaisilta. Ne näyttivät merkillisiltä valoa vasten, ruman kauniilta.
.jpg)
.jpg)
Kahlasin hangessa edelleen. Niin, tässä oli onneksi lunta eikä pelkkää jäätä jalkojen alla. Kumarruin ja kurkistin suuren kuusen alaoksien alle, siellä näytti suojaiselta. Lapsena usein leikittiin kuusten alla olevamme majassa. Oletko sinä käynyt aikuisena kokeilemassa, miltä siellä tuntuu? Joku muukin oli piilotellut oksien suojassa, hangella oli runsaasti jäniksen papanoita.
.jpg)
.jpg)
Jatkoin matkaani ja näin hangesta pilkottavan jotakin kumman näköistä. Oi voi, se oli jäniksen pureksittu käpälä. Juuri senkö, joka oli asustanut sen suuren kuusen alla? Mutta se on luonnon laki, että osa joutuu saaliiksi.
Väriskaala maisemassa on niukka ja kylmin talvi vielä varmaan edessä, mutta olin tuntevinani ilmassa silti kevään. Kevättalven raikkauden ja pidemmäksi kiirivän päivän. Lähiluonto ja ulkoilman happi saivat poskiin punaa ja silmiin kirkkautta.
.jpg)
.jpg)
Raikkaita talvipäiviä, yrittäkää pysyä pystyssä pääkallokeleistä huolimatta!
Ihana tarina lähiluonnosta, vaikka se paljasti myös julmat kasvonsa sinulle.
VastaaPoistaHyviä kysymyksiä. Voisi kai sitä aikuisenakin tehdä samoja asioita kuin lapsena! Kuvasi ovat erittäin kauniita. Niistä tulee hyvä ja iloinen olo.
VastaaPoistaPienellä rivaripihallamme on tammi, joka kahistelee ruskeita lehtiään talven tuulissa ja tuiskuissa. Kyllä talvimetsässäkin on ääniä, ihana on kulkea tuulisessa havumetsässä, joka humisee ja suhisee.
VastaaPoistaLiukkaita sietää varoa. täällä ei toistaiseksi ole semmoisia ollut. Kaikki pikkutiet ovat puhtaan lumen peitossa, aurattuja.
VastaaPoistaAnnoit mukavaa mietittävää. Olen toki kuunnellut tammen kuihtuneiden lehtien kahinaa. Entisen kodin pihassa oli vanha tammi, sen pihan kaunein puu, joka pudotti vasta myöhään keväällä lehtensä juuri silloin, kun olin saanut pihan haravoitua.
Lapsuusmuistoja on myös majanrakentamiset metsään, joskus puuhunkin. Viimeksi viime kesänä pidin sadetta naavaisen kuusivanhuksen oksien suojissa.
Tuulella on monet äänet. Kyllä ne kertoo, millaisella tuulella tuuli on.
Kovin talvi on varmaan vielä edessä, mutta ei huolta, joka vuosi talven jälkeen on tullut kevät.
Otetaan talvesta ilo ensin.
VastaaPoistaKuvasta ihan kuulee, kuinka kuivat lehdet kahisevat ja suhisevat tuulenpuuskissa.
Tammen lehdissä on kauniita ruskean eri sävyjä.
VastaaPoistaLuonto on täynnä kiehtovia ääniä ja hetkiä.
VastaaPoistaMeillä on ollut niin liukasta, että oli pakko käydä hankkimassa nastakengät.
Ulla, kiitos. Luonnonlaki tuntuu joskus julmalta, mutta sillä on tarkoituksensa.
VastaaPoistaMayo, kiitos kauniista sanoistasi. On virkistävää tehdä asioita muutoin kuin asiallinen aikuinen aina tekee...=)
Ellinoora, totta. Talvimetsä ei ole äänetön, eikä metsä oikeastaan juuri koskaan. Niitä äänille tulee vain herkistyä.
Aimarii, kiitos ajatuksistasi, niitä on aina mukava lukea. Sanoistasi välittyy niin suuri luonnonrakkaus ja rauha.
Pekka, kiitos!
Ninnu, totta. Talven luontokaan ei ole väritön, sävyt ovat vain hienostuneen hillittyjä.
Sussi, samaten täällä on ollut liukkaampi talvi kuin muistan olleen pitkiin aikoihin. Nastakengät olisivat todella kova sana.
Ihana postaus lähiluonnosta. Meidän pihalla on muutamia tammia ja ne tosiaan pitää mukavaa kahisevaa ääntä. Tosin viime myrsky repi ison osan lehdistä.
VastaaPoistaTodella kauniita kuvia!
Ame Amebadonna, kiitos kaunis! Äänimaailma tuo luontoelämyksiin uusia ulottuvuuksia, kun korvat on avoinna kuulemaan.
VastaaPoista