sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Hiihtoretki pohjoispäähän

Perinteeni mökillä on käydä saaren pohjoispäässä katsomassa kauas. Kun aamulla mökin ikkunasta näytti mukavalta kuunkin valossa, oli oikea päivä lähteä suksimaan.







Aamu valkeni kauniina.






Reppu selkään ja menoksi. Vanhat puusukset luistivat jään kantohangella  hienosti.













Lykin hiljalleen kohti pohjoispäätä. Perillä näytti tuolta. Jäljet lumessa saattavat olla saukon, tiedän saukon asustavan pohjoispäässä ja olen nähnyt jälkiä aiempina vuosina.


















Perillä etsin tuulensuojaisen paikan ja aloin tehdä tulia. Kuinka ollakaan, olin hiihdon jäljiltä  hieman hengästynyt. Seuraavaa kuvaa ei ole käsitelty, vaan pehmeät reunat ovat vahingossa tulleita hönkäisyjeni seurauksena.


















Maistui makkara makoisalta. Mukava katsella maisemaa kauas ulapalle. Pysähtyä hetkeen ja olla vaan.


Lähettänyt klo

14 kommenttia:

  1. Kirsti15. maaliskuuta 2015 klo 16.15

    Hienot kelit sullaki hiihdellä :)

    VastaaPoista
  2. Kirsti15. maaliskuuta 2015 klo 16.15

    Hienot kelit sullaki hiihdellä :)

    VastaaPoista
  3. Vikki15. maaliskuuta 2015 klo 19.12

    Nyt olemme saaneet nauttia auringosta ja sinistäkin sinisemmästä taivaasta!
    Tuo on ihan kuva jossa sukset ovat pystyssä hangessa! Olen tainnut ennenkin sanoa että, kuva jossa kengänkärjet näkyvät kertoo mielestäni rentoutumisesta!

    VastaaPoista
  4. aimarii15. maaliskuuta 2015 klo 20.12

    Kyllä tuollaisena aamuna ja tuollaiseen maisemaan on hyvä lähteä suksimaan.
    Kovalla hangen pinnalla puusuksi sujuu hyvin.
    Tulien teko retkellä on ihan huippua, myös makkara maistuu aina minullekin.
    Siis edelleen - carpe diem.

    VastaaPoista
  5. pekka.paiva@gmail.com15. maaliskuuta 2015 klo 20.33

    Vielä talvea, sinisyyttä..

    VastaaPoista
  6. Susanna Hietanen15. maaliskuuta 2015 klo 20.44

    Kauniita maisemia - wau... :-)

    VastaaPoista
  7. Sussi16. maaliskuuta 2015 klo 12.35

    Upeat maisemat!

    VastaaPoista
  8. seita17. maaliskuuta 2015 klo 15.05

    Onko nuo puusukset Lampiset? Minulla oli kauan sitten tuon näköiset sukset, ne oli Lampiset.
    Hieno hiihtosää sinulla on ollut. Kantohangilla hiihtely on parasta.

    VastaaPoista
  9. nainen.kuvastimessa17. maaliskuuta 2015 klo 17.11

    Kirsti, kyllä oli....=)

    Vikki, kiitos. Tykkään retkilläni rehkiä, mutta toki rentoudunkin aina....=) Suksien pystyyn laittaminen hankeen lienee perinteinen tapa, mutta toimii hyvin edelleen.

    Aimarii, näinpä, carpe diem luonnossa. Oli tosi mukava hiihtää kantohangella, se jäi itse asiassa talven ainoaksi hiihtoretkekseni jalkakipujen takia. Pääsinpä edes kerran suksille.

    Pekka, totta, taivas on aurinkopäivinä sinistäkin sinisempi.

    Susanna, kiitos. Noita maisemia olen katsellut yli 40 vuotta...=)

    Sussi, kiitos!

    Seita, kyllä ne on Lampiset, tervattuine pohjineen. Toimivat mainiosti umpihankihiihdossa ja ilman latua hiihtäessä.

    VastaaPoista
  10. JaanaMarjo18. maaliskuuta 2015 klo 15.47

    Kaunista, hyvin kaunista. Ihana aamuhetki ja upeat kuvat!

    VastaaPoista
  11. Hannah18. maaliskuuta 2015 klo 23.06

    Ihana hiihtoretki sinulla ollut. Ja mitkä puusukset, aivan aarteet!

    Lämmin ajatus kerallesi♥

    VastaaPoista
  12. nainen.kuvastimessa19. maaliskuuta 2015 klo 19.23

    Ame Amebadonna, kiitos!

    Hannah, kiitos! Nuo sukset todella ovat mainiot ja samaten nuo vanhat monot....=)

    VastaaPoista
  13. pekka.paiva@gmail.com19. maaliskuuta 2015 klo 19.46

    Voi, miten sinistä.

    VastaaPoista
  14. nainen.kuvastimessa21. maaliskuuta 2015 klo 9.49

    Pekka, sinistä ja kaihoa, mukavaa sellaista.

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)