sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Kissapetoja ja meren loisketta

Elämäni ehkä vaikein vuosi on lopuillaan.  Se  oli täynnä poikkeustilanteita, voimakkaita  kokemuksia ja vahvoja tunteita laidasta laitaan. Pelko,  ilo, suru, pettymys, luottamus,  kipu, menetys, rohkeus, usko.

Mutta mikä oli tässä raskaassa vuodessa parasta? Mikä kannatteli yli vaikeuksien? Mitä en tule unohtamaan koskaan?

Luonnosta saan voimaa yhä uudelleen. Eikä sen tarvitse olla suurta ja mahtavaa, pienet ja vähäeleiset luontokokemukset ovat myös voimaannuttavia. Eräät suuret kuitenkin tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Yhden pitkäaikaisen unelman täyttymys oli nähdä luonnonvaraisia valaita poikasineen. Rakastan kotimaan luontoa, mutta nuo meren valtiaat saivat minut unohtamaan kaiken muun siinä hetkessä ja lumouduin täysin.






Kotimaan luontoretkillä  syksyisen  Kuusamon ja Sallan luonto, suurpetokeskuksen karhut ja ilvekset antoivat voimakkaita  elämyksiä. Upea hetki oli myös kuulla luonnonvaraisen ilveksen kiimahuutoja kevättalvella. Riemastuttavan  tunteen  antoi myöskin  se kameralle liian vikkelä kärppä, joka asusti erään autiotuvan alla.












Muiden muassa nämä luontoelämykset antoivat harvinaislaatuisuudellaan enemmän kuin osaan sanoin kuvailla. Ne kevensivät muuten niin raskasta vuotta, josta kuitenkin selvisin. Pienenä toiveena kuitenkin hieman rauhaisampi ensi vuosi...=)


8 kommenttia:

  1. Olet kyllä niin oikeassa, luonto antaa voimaa, energiaa ja valtavan määrän elämyksiä.
    Kutistuisin varmasti ihan pieneksi rusinaksi jossain miljoonakaupungin ytimessä :)
    Kyllähän vastoinkäymiset ja vaikeudet toisaalta taas vahvistavatkin mutta jos niitä kertyy liikaa...
    Nautitaan luonnosta ja uuden tulevan vuoden mukanaan tuovista uusista elämyksistä!

    VastaaPoista
  2. Nyt voit suunnata tulevaan. En tiedä kaikista vaikeuksistasi, mutta vaikuttaa, että olet niistä selvinnyt.

    Luonto on ihmeellinen. Juoksin jo teinityttönä metsään, jos oli paha mieli. Saatoin istua kivellä vuoren päällä tosi kauan. Nykyisin lähden mökille aivan yksin luontoa haistelemaan.

    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
  3. Ensivierailulla. Kaunis ja ajatuksia herättävä blogi. Jaan täysin ajatuksesi luonnosta.

    VastaaPoista
  4. Vikki, minäkin viihdyn pienemmissä ympyröissä ja voisin muuttaa vieläkin keskemmäs luontoa asumaan ja elämään. Ehkäpä vielä joskus voin tehdä niin. Tämä vaikea vuosi oli kovasti opettavainen, tiedän nyt selviäväni aika paljosta.

    Juuri niin, nautitaan edelleen luonnosta ja katsotaan avoimin silmin tuleviin elämyksiin...=)!

    Mayo, vaikeuksia on ollut monella elämänalueella, yhtä myllerrystä. Mutta taidan olla selvillä vesillä, mitä nyt vähän jälkimaininkeja.

    Luonto on todella ihmeellinen, se ottaa aina avosylin vastaan. Metsästä tullessa on aina parempi mieli kuin sinne mennessä. Mikä valtava voimavara! Hyvää uutta vuotta sinullekin Mayo!

    Kiitos Sussi, olet lämpimästi tervetullut vastakin...=)

    VastaaPoista
  5. Elämä koettelee joskus mutta sanonnan mukaan ei koskaan enemmän kuin ihminen jaksaa kantaa...
    Luonnolla on kyllä ihmeellinen vaikutus ihmiseen, se hoitaa ja eheyttää. Kunpa pääsisin luonnonhelmaan tiheämmin, hakemaan sitä voimaa jota se tarjoaa...

    VastaaPoista
  6. Tuttu sanonta ja se on käynyt mielessä tämän vuoden aikana, silloin kun otti erityisen tiukille. Kaikeksi onneksi ihminen selviytyy monista asioista, kasvaa ja kehittyy. Sitähän se elämä on.

    Toivottavasti löydät aikaa luontoiluun, että pääset nauttimaan siitä!

    VastaaPoista
  7. Hyvä, että olet löytänyt sellaisen osan elämääsi joka vie hyvillä mielin sinua eteenpäin. Vaikka takana on isojakin mullistuksia, niin hämmästyneenä joskus voi nähdä niissä hyvän siemenen alun. Ainakin itse olen huomannut useamman kriisin poikineen jotain sellaista mitä ilman en olisi näin ehyt kuin nyt olen.

    Mutta kyllä ne isot mullistukset ovat aikaa ottaneet.

    Paljon parempaa, rentouttavampaa ja ihanampaa tulevaisuutta sinulle toivotellen.

    VastaaPoista
  8. Kiitos Birgitta kannustavista sanoistasi. Huomaan itsestäni, että aikaa ihminen tarvitsee muutokseen. Vaikka järjellä ymmärtää muutoksen tuovan uudistusta ja muutakin hyvää, tunne ja sielu ei aina tahdo pysyä vauhdissa mukana.

    Ja kiitos toivotuksista, kaunista ja rakkaudentäyteistä uutta vuotta sinulle...=)!

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!