Minua nauratti itseänikin näky, jonka joku olisi nähnyt: keski-ikäinen nainen könyää kontallaan ja kyynärnojassa maassa innoissaan ja ihastellen kuvaamaansa kuoriaista, joka taitaapi olla vielä sittisontiainen eli metsäsittiäinen....=) Toiset ne kuvaavat perhosia, mutta katsokaapa eikö tämä selkärangaton olekin hauskan näköinen pallopäisine tuntosarvineen ja sinisine vauhtiraitoineen?
Vasen kylki
.jpg)
Oikea kylki
.jpg)
Tuntosarvet
.jpg)
Edestä
.jpg)
Takaa
.jpg)
Ei mikään häivytä huolia mielestä niin tehokkaasti kuin konttaaminen/ ryömiminen jossakin pusikossa, varsinkin yleisen tien läheisyydessä- =DD Hienot kuvat sittisontiaisesta, joka muuten on komea arvokas herra tai rouva. ;)
VastaaPoistaMukavia mönkijöitä. Mutta toisin kuin muiden olioiden kohdalla, näihin ei oikein pysty eläytymään (vaikkapa kuvittelemaan, mitä mietiskelevät...).
VastaaPoistaKomeat kuvat!
VastaaPoistaKamera kädessä tulee pyörittyä ja kontattua kaikialla:)
Totta Tiitsa....=)), irrottaa arjesta hyvin, eritoten jos näkee kanssaulkoijoiden hämmästyneen huvittuneet ilmeet. Kiitos Tiitsa!
VastaaPoistaNiin on Pekka. Aika rajun näköinen on sittiäisen naama.
Kiitos Sussi! Valokuvaaminen on selvästi avartanut maailmaa, kun sitä tulee katseltua eri näkökulmista...=)
Hauska myllertäjä, hienot kuvat!
VastaaPoistaTein mökille polkua tai oikeasti levensin vanhaa niin jostain näitä kavereita ilmestyi sille polulle ihan useampiakin!
Kiitos Vikki! Löysit siis näiden mönkijöiden valtatien...=)
VastaaPoistaKuoriaiset, sittisontiaisetkin, on kyllä kauniita. Ei voi muuta sanoa.
VastaaPoistaAnna mennä vaan ryömien ja mönkien, valokuvat ja tunnelmat on hienoja =)
Kiitos Birgitta...=), minähän möngin vaan!
VastaaPoistaLuonnon luoma on sontiainenkin, siinä missä me muutkin tallustajat. Kaunis omalla tavallaan, miten kaikki muutkin.
VastaaPoistaLuonnon helmassa, sen ympäröimänä ihminen tuntee itsensä onnelliseksi.
Aimarii, juuri noin. Mitä enemmän ikää tulee, sitä onnellisemmaksi tunnen itseni luonnon helmassa. Luonnon merkitys vain kasvaa.
VastaaPoista