tiistai 20. elokuuta 2013

Ihanasti kontallaan

Niin siinä taas kävi, että päädyin viikonvaihteen retkelläni kontilleni maahan. Työhuolet olivat painaneet mieltäni kovasti ja viimeistään tässä vaiheessa ne unohtuivat.

Minua nauratti itseänikin näky, jonka joku olisi nähnyt: keski-ikäinen nainen könyää kontallaan ja kyynärnojassa maassa  innoissaan ja ihastellen kuvaamaansa kuoriaista, joka taitaapi olla vielä sittisontiainen eli metsäsittiäinen....=) Toiset ne kuvaavat perhosia, mutta katsokaapa eikö tämä selkärangaton olekin  hauskan näköinen  pallopäisine tuntosarvineen ja sinisine vauhtiraitoineen?



Vasen kylki






Oikea kylki





Tuntosarvet






Edestä





Takaa


10 kommenttia:

  1. Ei mikään häivytä huolia mielestä niin tehokkaasti kuin konttaaminen/ ryömiminen jossakin pusikossa, varsinkin yleisen tien läheisyydessä- =DD Hienot kuvat sittisontiaisesta, joka muuten on komea arvokas herra tai rouva. ;)

    VastaaPoista
  2. Mukavia mönkijöitä. Mutta toisin kuin muiden olioiden kohdalla, näihin ei oikein pysty eläytymään (vaikkapa kuvittelemaan, mitä mietiskelevät...).

    VastaaPoista
  3. Komeat kuvat!

    Kamera kädessä tulee pyörittyä ja kontattua kaikialla:)

    VastaaPoista
  4. Totta Tiitsa....=)), irrottaa arjesta hyvin, eritoten jos näkee kanssaulkoijoiden hämmästyneen huvittuneet ilmeet. Kiitos Tiitsa!

    Niin on Pekka. Aika rajun näköinen on sittiäisen naama.

    Kiitos Sussi! Valokuvaaminen on selvästi avartanut maailmaa, kun sitä tulee katseltua eri näkökulmista...=)

    VastaaPoista
  5. Hauska myllertäjä, hienot kuvat!
    Tein mökille polkua tai oikeasti levensin vanhaa niin jostain näitä kavereita ilmestyi sille polulle ihan useampiakin!

    VastaaPoista
  6. Kiitos Vikki! Löysit siis näiden mönkijöiden valtatien...=)

    VastaaPoista
  7. Kuoriaiset, sittisontiaisetkin, on kyllä kauniita. Ei voi muuta sanoa.

    Anna mennä vaan ryömien ja mönkien, valokuvat ja tunnelmat on hienoja =)

    VastaaPoista
  8. Kiitos Birgitta...=), minähän möngin vaan!

    VastaaPoista
  9. Luonnon luoma on sontiainenkin, siinä missä me muutkin tallustajat. Kaunis omalla tavallaan, miten kaikki muutkin.
    Luonnon helmassa, sen ympäröimänä ihminen tuntee itsensä onnelliseksi.

    VastaaPoista
  10. Aimarii, juuri noin. Mitä enemmän ikää tulee, sitä onnellisemmaksi tunnen itseni luonnon helmassa. Luonnon merkitys vain kasvaa.

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!