sunnuntai 18. elokuuta 2013

Se löytyi sittenkin

Jokin aika sitten retkikohteenani oli Onkimaanjärvi, mutta en koskaan päässyt järvelle asti opasteiden loputtua kesken matkan yhden hakkuuaukion reunaan. Uusi yritys toisesta suunnasta ja avot, se löytyi. Vieläkin on kyllä epäselvää, onko järven rannalla sekä Liesjärven kansallispuiston  että   Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen  tulipaikka,  jolta  retkeni aloitin.  Onkimaanjärvi on hyvä päiväretkikohde, sillä ohitse kulkee jo monesta kohtaa patikoimani,  merkitty  Ilvesreitti.

Matkan varrella tuli jälleen vastaan monenmoista kiinnostavaa. Mm. sieniä ja mustikoita, katsokaapa tätä kanttarellia, sen kokoa ja keskusruusuketta.















Pudonnut koti.

































Ihanassa alkysyksyn metsässä on jotain ei niin ihanaa, nimittäin hirvikärpäset. Sietokykyni on  kasvanut, ennen sain hepulikohtauksen tuntiessani päänahassani liikettä. Nykyisin vain tyynesti etsin otuksen sormenpäilläni ja nitistän.


 Kyllä, alla olevassa kuvassa on polku. Metsässä on yhä parin vuoden takaisen myrskyn merkit nähtävissä, kaatuneita puita ja kiertoreittejä niiden takia. Mutta ulkoillessahan tuleekin vähän hikoilla ja rehkiä, ei se saa olla liian helppoa!











Herkkutatteja oli paljon, nam nam.











Mikä virkistävä näky olikaan polun varrelle ilmaantunut laituri, alkoi olla jo kuuma rämmittyäni kivikkoisessa ja välillä ryteikköisessä, märässä maastossa pari tuntia. Uimapuku oli jäänyt autoon, mutta koska missään ei näkynyt ketään......
















En ole ennen nähnyt seuraavaa, joku oli sohaissut rikki kannon sisällä olevan, ilmeisesti maa-ampiaisen pesän. Olipa jännää nähdä, että pesässä on tuollaiset kennot.

















Olin aikalailla nälissäni palattuani lähtöpisteeseeni, jossa tein tulet ja nautinnolla söin nuotiomakkarat.
















Retkeen meni koko päivä, olin reissussa liki 8 tuntia matkoineen. Taukoakin pidin hyvän tovin, kuvassa näkyvälle lautakehikolle oli hyvä pistää pitkäkseen ja torkahtaa.....



9 kommenttia:

  1. Ihanaa päivää olet viettänyt!! Mahtava kantarelli, ja metsän rauha kuvissasi. Ja uimassakin kävit, oi. Tuollaisista retkipäivistä voimaantuu ihmeesti.

    Suloista pyhäiltaa ja alkavaa uutta viikkoa.

    VastaaPoista
  2. Upea, mahtava retki ja kuvat. Minä en vaan ole vielä päässyt hirvikärpäskammostani, joten metsäretket jää jos alue on sellaista missä hirviä liikkuu.
    Harmittaa, mutta....

    VastaaPoista
  3. Upea paikka! Hirvikärpäset ovat tosin kauheita.

    VastaaPoista
  4. Syksy on tähän asti ollut kuivahko, ja kanttarelleja aika vähän tutuissa paikoissa. Mutta tilanne ehtii vielä korjaantua.

    Ihan samaa mieltä hirvikärpäsistä. Kaipa niillä tarkoituksensa on, mutta Hietasen tavoin kauhiast ihmettele.

    VastaaPoista
  5. Hannah, se oli ihana päivä, todella. Metsä teki taas taikojaan ja huolet väistyivät takavasemmalle. Mukavaa viikon jatkoa sinullekin!

    Tiitsa, kiitos! Täytyy myöntää, että vaikea oli minunkin olla, kun tunsin hirvikärpäsen liikuskelevan korvalehdelläni....tuli kauhea ajatus, että jos se menee korvaan. Ei onneksi mennyt!

    Sussi, metsä ja seutu oli kaunista. Hirvikärpäset ovat kyllä inhokkeja, ei voi mitään.

    Pekka, saman olen huomannut, kanttarellit ovat olleet vähissä. Nyt on onneksi satanut ja löytää ihania, tuoreita sieniä. Hyvä kysymys tosiaan, mikä on hirvikärpäsen tarkoitus.

    VastaaPoista
  6. Kanttarelli kai kuvitteli hetken olevansa narsissi :)
    Hirvikärpäskammosta on vaikea päästä, haen puolukat torilta!
    Tuo kenno/kennosto on todella hieno, kuin jokin käsityö!
    Ihania kuvia jälleen!

    VastaaPoista
  7. Sammalmattoa ja synkkää kuusikkoa, kuin satumetsää.
    Narsissi tuli minullekin mieleen tuosta kanttarellista.
    Hirvikärpänen on kammotus jonka vuoksi olen viime vuodet vältellyt metsiä syksyisin. Saan hirvikärpäsen puremasta tulehduksen joka ei tahdo parantua.

    VastaaPoista
  8. Mielettömän kirkkaat värit metsämaastossa ja hieno tuo kantarelli, sehän on kuin kukka =)

    Minä olen vielä sellainen vikuroiva hirvikärpäskammoinen nainen. Yök yök... ja vielä yök.

    Nämä retkesi ovat kyllä ihania lepohetkiä, aivan kuin itse osallistuisi kärpäsenä repussasi (ihan vaan tavallisena kärpäsenä).

    Iloista viikon jatkoa sinulle <3

    VastaaPoista
  9. Vikki, niinpä näyttääkin narsissilta! Kennosto näyttää niin säännölliseltä, taitavia käsityöläisiä ovat ampiaiset. Kiitos Vikki...=)

    Seita, kurja juttu että hirvikärpäsen purema aiheuttaa tuon sinulle. Minulla on kestänyt monta vuotta oppia sietämään niitä tukassani, vaikka muuta haittaa ei ole ollut kuin hyvin epämiellyttävä tunne. Jos hirvikärpäsiä on hiuksissa useampi samaan aikaan, se on yhä kamalaa ja nitistän ne välittömästi.

    Birgitta, se oli maukas kukka...=) Sammal hehkuu kosteassa metsässä upeasti, se on aina yhtä kaunista. Ole vain vikuroiva hirvikärpäskammonainen, kukaan ei sitä ihmettele, niin ikäviä ne ovat.

    Mukava kuulla, että retkeni ovat lepohetkiä sinulle, minulle ne sitä ovat mitä suurimmassa määrin. Kesäisen lämmintä viikon jatkoa myös sinulle...=)

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!