Sonja Luontokudelmia-blogista haastoi minut vastaamaan yhteentoista tekemäänsä kysymykseen, kiitos Sonja haasteesta. Olen saanut tämän haasteen aiemmin ja vastaankin siihen tällä kertaa omalla tavallani hieman mukaillen. Olen laiskistunut haasteiden eteenpäin laittamisessa, joten sen saa ottaa mukaansa tästä ken tahtoo...=)
Alla Sonjan 11 kysymystä ja vastaukseni niihin.
1. Mikä sinusta tulee isona?
Tyyni maalla eläjä. Toiveeni on asua maaseudulla ihmisen kokoista, tasapainoista ja luonnonläheistä elämää.
2. Kaunein paikka, jossa olet käynyt?
Yhtä kauneinta on vaikea nimetä, mutta eräs kauneimmista on tunturin laki Suomen Lapissa aamuvarhaisella, kun sumu leijaili ilmassa ja hitaasti kaikkosi paljastaen upeat maisemat järvineen silmänkantamattomiin.
3. Mistä saat parhaat inspiraatiot kirjoituksiisi?
Luonnosta ja elämästä. Liikun paljon luonnossa ja nautin erityisesti siellä olemisesta. En siis kiirehdi, vaan pysähtelen pitkiksi ajoiksi ja vain oleilen. Pysähtyminen avaa luontoa valtavan paljon enemmän kuin jos vain kiiruhtaisi eteenpäin vauhdilla.
4. Mitä pelkäät eniten maailmassa?
Sairastumista ja kipua. Molempia on ollut elämässäni viime vuosina melko paljon ja nyt toivon vahvempaa terveyttä.
5. Lempilelusi pienenä?
Äidin nuoruuden aikaiset juhlamekot ja kauniit pitsialushameet, siihen lisäksi korkokengät ja helmikorvakorut. Oli valtavan kivaa leikkiä "hienoa naista" ja pidän yhä kauniista koruista ja vaatteista....=)
6. Kuinka monta jäkälälajia on Suomessa (älä lunttaa) ?
Lonkalta arvaten 38
7. Milloin olet viimeksi hiihtänyt?
Maaliskuussa Savossa
8. Pidätkö yllätyksistä?
En hirveästi tai no riippuu tietenkin yllätyksestä....
9. Onko sinulla lemmikkejä?
Tällä hetkellä ei
10. Jos et pitäisi blogia, mitä tekisit?
Lukisin kirjoja enemmän.....
11. Miten nautit kesästä?
Paljon luonnossa liikkuen ja mökillä ollen ja kamera tietysti mukana aina
Koska nyt en luontoon pääse, olen levännyt ja ollut toipilaana sisätiloissa ja tutkaillut erilaisia varjoja seinällä. Jospa taas pian pääsisin luontoon liikkumaan...
Varjojen metsästys on katoavaisen tavoittelua. Ja silti onnistuu.
VastaaPoistaOlen aina tykännyt varjoista. Ne antavat mielikuvitukselle siivet. Toivottavasti paranet ja pääset luontoon : )
VastaaPoistaHyvät vastaukset! Pätevät myös minuun:)
VastaaPoistaPikaista paranemista!
Pekka, mielenkiintoisesti sanottu, jäin pohtimaan.
VastaaPoistaMayo, varjoissa on jotain salaperäistä, minuakin ne kiehtovat. Luontoon tekee mieli, vaikka kroppa ei vielä anna myöten.
Sussi, samoilla linjoilla siis...=) Kiitos!
Mielenkiintoisi varjoja!
VastaaPoistaPikaista paranemista toipilaalle!
Kiitos Vikki!
VastaaPoista