lauantai 21. kesäkuuta 2014

Aamulla varhain

Perinteiseen mittumaarin patikkaani kuuluvat usein kuikan ja käen äänet ja vanamon kukat. Niin nytkin. Juhannusmetsä on lumoava aikaisin aamulla, kun luonto on koskematon ja herkkä.


















Vanamon kukassa näen keijukaisen tanssiaismekossaan ja kengissään, kädet sivuille ojennettuna.












Karpalo hurmasi minut kukillaan.






























Lakka punastuu.












Tuntui kuin liikkuisin unessa. Tai sadussa.


















Lumpeen kukka tarjosi yllätyksen, pikkuruinen korento lepäsi kukinnolla.




















Uniset talvikinnuput.






















Satumainen mittumaarimetsä kietoi minut kauneuteensa. Tulin kukkien herkästä lumosta kylläiseksi.


Lähettänyt klo

16 kommenttia:

  1. pekka.paiva@gmail.com21. kesäkuuta 2014 klo 16.20

    Olet näemmä kuvannut makrolla, jolla voi värittää jännästi kohteen taustoja.

    VastaaPoista
  2. Susanna Hietanen21. kesäkuuta 2014 klo 17.50

    Ihania, herkkiä kuvia :-)

    VastaaPoista
  3. seita21. kesäkuuta 2014 klo 18.14

    Niin kauniita pieniä ja vähän isompiakin kukkia. Tuonne vanamon kellohelman alle tosiaan kannattaa kurkistaa.

    VastaaPoista
  4. nainen.kuvastimessa21. kesäkuuta 2014 klo 18.59

    Pekka, perusmakrolinssi käytössä, valo teki omia taikojaan.

    Susanna, kiitos!

    Seita, vanamo on eräs suosikkikukkani, pieni mutta valloittava.

    VastaaPoista
  5. Hannah21. kesäkuuta 2014 klo 20.31

    Kaunis kiitos tästä satutuokiosta, minäkin nautin♥

    VastaaPoista
  6. Oriolus21. kesäkuuta 2014 klo 20.32

    Upea tuo Vanamo-keijukainen! Tavoitit hienosti kesäaamun herkkyyden.

    VastaaPoista
  7. Mayo22. kesäkuuta 2014 klo 9.09

    Kiitos tästä satumaisesta kukkakertomuksesta! Henkeä melkein haukoin muutamien kohdalla : )

    Hirvireissusi oli päätyä hassusti, mutta onneksi ei. Lähden huomenna mökille ja pääsen seuraamaan luontoa. Se on suurenmoinen juttu: luonto!

    VastaaPoista
  8. Sussi22. kesäkuuta 2014 klo 12.31

    keskikesän herkkyys

    VastaaPoista
  9. nainen.kuvastimessa22. kesäkuuta 2014 klo 15.12

    Hannah, mukava kuulla....=)

    Kiitos Ari! Vanamo-keiju on metsän aarteita.

    Mayo, ihanaa että nautit, se ilahduttaa minua. Hirviä ja peuroja saa nyt hämärissä varoa, aja sinäkin varoen. Antoisia luontohetkiä mökillä!

    Sussi, sitä herkkyyttä löytää tuikitavallisesta metsästä ja se on ihana asia.

    VastaaPoista
  10. Sonja23. kesäkuuta 2014 klo 12.50

    Ihania! Varsinkin karpalon kukka on niin kaunis ja erikoinen, itse olen nähnyt vain marjoja. :)

    VastaaPoista
  11. nainen.kuvastimessa23. kesäkuuta 2014 klo 18.14

    Sonja, karpalo kukkii parhaillaan ainakin eteläisimmässä Suomessa, kannattaa katsella suon laitamilta ja muilta kosteilta paikoilta. Aika hurmaava kukka siinä....=)

    VastaaPoista
  12. Vikki25. kesäkuuta 2014 klo 15.18

    Löysit näitä pieniä kaunottaria!
    Vanamo on herkkyydessään ihan ainutlaatuinen.

    VastaaPoista
  13. aimarii25. kesäkuuta 2014 klo 19.16

    Minä suorastaan olen hurmaantunut juihannusyön kukkasistasi. Odotan, että vanamo ja karpalo saisi kukkansa täälläkin.
    Lumpeilla on just ja just lehti veden pinnan päällä.
    Tänään löysin ensimmäiset auenneet kielot.

    VastaaPoista
  14. nainen.kuvastimessa28. kesäkuuta 2014 klo 15.32

    Vikki, näitä kaunottaria on aina yhtä hurmaavaa löytää ja kuvata. Vanamo on kuin suoraan sadusta.

    Aimarii, hauskaa että sinä hurmaannuit, niin minäkin tein. Konttasin ja könysin maassa ja olin onnellinen. Suomi on pitkä maa ja siellä pohjoisessa kasvukausi on niin intensiivinen. Ihanaa, että nämä kaunottaret kukkivat sielläkin.

    VastaaPoista
  15. Ulla29. kesäkuuta 2014 klo 22.52

    Todella upean reissun tarjosit kuviesi avulla.

    VastaaPoista
  16. nainen.kuvastimessa9. heinäkuuta 2014 klo 18.12

    Kiitos Ulla!

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)