Oi ihania käpäläisiä! Kissankäpälän sanotaan lähes tyystin hävinneen Suomesta, viimeksi olen nähnytkin niitä Sammatsaaressa, Laatokalla. Nämä ovat hyvinvoivanoloisia kotimaisia siis! Metsien luontopolut paljastavat salaisuuksiaan niille, jotka jaksavat kulkea kaikkina vuodenaikoina, viikosta toiseen. Ihana, että jaksat! Kiitos kultakuoriaisestakin, eihän se ole syypää siihen, että yhä vähän kammoan kaikkia ötököitä. Yritän määritellä kauneimmat koppikset jatkossa ei-ötököiksi.
Ellinoora, mukava kuulla, että pidit käpäläisten kuvista....=) Minäkään en niitä vuosiin nähnyt, mutta parina viime vuotena olen nähnyt niitä monessakin paikassa. Jos liikkuu aurinkoisilla metsäteillä niiden kukinta-aikaan, niitä kyllä onneksi vielä Suomessa näkee. Minä pidän ötököistä ja katselen niitä mielelläni. Ötököistä toukat ja madot vähän kammottavat minua...jotenkin se, miten ne liikkuvat saa minut karsastamaan niitä.
Kissankäpälä on niin söpö kukka. Lapsuudesta jo muistan sen. Onpa minulla täällä pohjoisemmassakin paikassa tiedossa kissankäpäläpaikka. Korea ulkokuori tekee eetvarttia kuoriaiselelkin.
Aimarii, olen samaa mieltä, se on söpö ja pysäyttää luonnossaliikkujan aina ihailemaan itseään. Onpa kiva, että sulla on siellä oma kissankäpäläpaikka. Sellaisessa paikassa on mukava käydä aina vuosittain katsomassa, vieläkö kasvit siellä viihtyvät. Tuo kuoriainen on kovin komea, suorastaan jalokivimäisen värinen auringonpaisteessa kiillellessään.
Mayo, minulakin meni vuosia, etten nähnyt. En kai liikkunut oikeanlaisissa paikoissa. Mutta nyt olen nähnyt niitä joka vuosi ja useammassakin paikassa. Kuumat ja aurinkoiset metsäteiden reunamat ovat olleet niitä paikkoja. Pieni on ehdottomasti kaunista, olen samaa mieltä.
Oi ihania käpäläisiä! Kissankäpälän sanotaan lähes tyystin hävinneen Suomesta, viimeksi olen nähnytkin niitä Sammatsaaressa, Laatokalla. Nämä ovat hyvinvoivanoloisia kotimaisia siis! Metsien luontopolut paljastavat salaisuuksiaan niille, jotka jaksavat kulkea kaikkina vuodenaikoina, viikosta toiseen. Ihana, että jaksat! Kiitos kultakuoriaisestakin, eihän se ole syypää siihen, että yhä vähän kammoan kaikkia ötököitä. Yritän määritellä kauneimmat koppikset jatkossa ei-ötököiksi.
VastaaPoistaEllinoora, mukava kuulla, että pidit käpäläisten kuvista....=) Minäkään en niitä vuosiin nähnyt, mutta parina viime vuotena olen nähnyt niitä monessakin paikassa. Jos liikkuu aurinkoisilla metsäteillä niiden kukinta-aikaan, niitä kyllä onneksi vielä Suomessa näkee. Minä pidän ötököistä ja katselen niitä mielelläni. Ötököistä toukat ja madot vähän kammottavat minua...jotenkin se, miten ne liikkuvat saa minut karsastamaan niitä.
PoistaKauniit kuvat kissankäpälästä, varsinkin kaksi ensimmäistä. :)
VastaaPoistaMarliska, kiitos paljon!
PoistaKauniita kukkakuvia!
VastaaPoistaJa ötökkä myös :-)
Susanna, kiitos sinulle...=)
PoistaMiten keksitkin ilahduttaa näillä :) Rakastan kissankäpäliä, suloiset kuvat!
VastaaPoistaVikki, nuo käpäläiset ilahduttiavat minuakin kovasti. Polvistuin niiden eteen kuvaamaan ja hauskuutin ohiajaneita autoilijoita siinä samalla....=)
PoistaKissankäpälä on niin söpö kukka. Lapsuudesta jo muistan sen. Onpa minulla täällä pohjoisemmassakin paikassa tiedossa kissankäpäläpaikka.
VastaaPoistaKorea ulkokuori tekee eetvarttia kuoriaiselelkin.
Aimarii, olen samaa mieltä, se on söpö ja pysäyttää luonnossaliikkujan aina ihailemaan itseään. Onpa kiva, että sulla on siellä oma kissankäpäläpaikka. Sellaisessa paikassa on mukava käydä aina vuosittain katsomassa, vieläkö kasvit siellä viihtyvät. Tuo kuoriainen on kovin komea, suorastaan jalokivimäisen värinen auringonpaisteessa kiillellessään.
PoistaSuloisia kuvia!
VastaaPoistaSussi, kiitos paljon!
PoistaEn ole nähnyt kissankäpäliä kymmeniin vuosiin (paitsi kissassa). Pieni on niin kaunista!
VastaaPoistaMayo, minulakin meni vuosia, etten nähnyt. En kai liikkunut oikeanlaisissa paikoissa. Mutta nyt olen nähnyt niitä joka vuosi ja useammassakin paikassa. Kuumat ja aurinkoiset metsäteiden reunamat ovat olleet niitä paikkoja. Pieni on ehdottomasti kaunista, olen samaa mieltä.
Poista