Kellokasveista (Campanula) näin ensi kertaa vaalean version harakankellosta heti retken alkuun aamuhämärässä, alempi normaali harakankello on kuvattu iltapäivän täydessä valossa.
Kellokasveihin kuuluvat myös ukonkello ja vuohenkello, en ole varma, kumpiko tämä on. Alimpana ihana kurjenkello.
Ensimmäistä kertaa näin harvinaisen ja vaarantuneen hirvenkellon, paikalla kukki vain yksi yksilö.
Retken pääkohde hernekasveihin kuuluva metsänätkelmä kukki tutuissa paikoissaan.
Istahdin maahan keskelle metsänätkelmiä kahvitauolle, aamuaurinko lämmitti ihanasti ja perhoset lepattelivat lähelläni. Tunsin suurta kiitollisuutta ja iloa kaikesta kauneudesta ympärilläni.
Hernekasveihin kuuluu myös metsävirna, joksi tämän kuvien kaunokaisen määrittelin. Se on alueellisesti uhanalainen laji, mutta tässä metsässä paikoittain hyvin runsas.
Matkalla kohtasin tutusta kasvupaikastaan kurjenpolvikasveihin (Geranium) kuuluvan haisukurjenpolven, joka on nimestään huolimatta herkkä ja suloinen kaunotar.
Näivekasveihin kuuluva pikkulaukku on vanha tuttavuus, joka usein kääntää katseeni.
Näivekasveihin kuuluvat myös nämä viime viikolla kuvaamani maitikat, ensimmäinen on luultavasti kangasmaitikka, jälkimmäinen on vasta tänä kesänä ensimmäistä kertaa näkemäni lehtomaitikka.
Kohokkikasveihin kuuluva käenkukka on kaunis haituvaisine terälehtineen.
Retkellä kuvasin paljon muutakin kiinnostavaa, niistä myöhemmin. Kaiken kaikkiaan retki oli elämäni parhaita ja antoisimpia luontoretkiä, monestakin syystä. Päivä jää mieleeni voimauttavana ja sydäntä sykähdyttävän merkityksellisenä kokemuksena.
Ihana tuo sinun "istahduskuvasi"! Voi kuvitella sen tunnun, kun istuu aukiolla ja nauttii juuri siitä hetkestä.
VastaaPoistaPidän kovasti kellokukista ja etenkin kaikista sinisävyisistä :). Kauniita kuvia.
Kiitos Ninnu ;) Ennen olen etsinyt kiven tai kannon, jonka päälle istun, mutta nykyään, nivelten jäykkyydestä huolimatta, istun maahan, jos paikka on viehättävä. Kellokukat ovat suloisia, minäkin tykkään niistä.
PoistaOletpa löytänyt hienon valikoiman luonnonkukkia. Hirvenkellon ja haisukurjenpolven minäkin löysin muutama päivä sitten.
VastaaPoistaSeita, itsekin hämmästyin luonnonkukkien määrää. Hirvenkellon havainnosta olin erityisen iloinen.
PoistaAamuhämärän kukka on aivan lumoava! Miten ihanat kukat olet lukijoillesi ja mukanakulkijoillesi taas poiminut, kiitos!
VastaaPoistaEllinoora, kiitos itsellesi kauniista sanoistasi. Tuo aamuhämärän kukka pysäytti minut oitis, en ole sellaista ennen nähnyt. Luonto näyttää aina uusia asioita, vaikka paljon siellä kulkeekin.
PoistaUpeita kukkia ja kuvia! Ukonkellolta näyttää tuo, mistä kysyit.
VastaaPoistaKiitos tiedosta Sussi, hyvä tietää sen olevan ukonkello, sitä itsekin arvelin mutten ollut lainkaan varma....=)
PoistaYmmärrän hyvin, että tunsit "suurta kiitollisuutta ja iloa". Juuri sitä luonto antaa, ei mikään muu : )
VastaaPoistaMayo, juurikin näin ;)
PoistaPaljon näkee kun on aikaa ja tahto katsella, kuten sinulla.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Olen onnekas, minulla on aikaa katsella ja tahtoakin piisaa ;)
Poista