Tartun haasteeseen

Jokin aika sitten sekä    Ute Lias Sulatie-blogista    että  Anna Onnenpisara-blogista heittivät minua haasteella, johon vasta nyt ennätän vastata. Pahoitteluni, että olen myöhässä asian kanssa ja kiitos molemmille haasteesta, vastaan tähän tuttuun haasteeseen  hieman mukaillen....=) Lopussa on kuviakin eräistä ihanuuksista....


Ute Liaan 11 kysymystä minulle:

1) Minkä taidon haluaisit oppia?
Rennon tässä hetkessä elämisen, olen taipuvainen murehtimaan asioita ennakolta.

2) Mikä on ensimmäinen muistikuvasi lapsuudesta?

Keväinen päivä, kun sain ensi kertaa laittaa jalkaan vaaleanpunaiset pitsipolvisukat. Hyppelin ne jalassani töistä tulevaa isää vastaan.

 

3) Mihin aikaan matkustaisit, jos saisit mahdollisuuden?

Jos puhutaan aikakausista, niin keskiaikaan.

 

4) Onko perheessäsi ikiomia sanoja? 

Ei oikeastaan, joitakin murresanoja kylläkin, esim. kukkoset on tietynlainen leipomus

5) Millainen huumori uppoo sinuun parhaiten?

Tilannekomiikka voi saada kiemurtelemaan naurusta....

6) Onko sinulla omaa luottokampaajaa?

Luottokampaamo on

7) Miten torjut puhelinmyyjän?

Kysyn ensimmäiseksi, mitä asia koskee ja heti perään, ei kiitos, heihei!

8) Missä asiassa sinun pitäisi ryhdistäytyä?

Lihaskuntoliikkeiden tekemisessä myös kesällä

9) Mitä kuuntelet liikkeellä ollessasi, autolla, lenkillä tai muualla?

Luonnonääniä ulkona ja autossa klassista kanavaa

10) Uskotko enteisiin tai uniin?

Jossain määrin uskon

11) Jos et asuisi Suomessa, mikä olisi kotimaasi?

Norja, Kanada tai Irlanti

Ja Annan 11 kysymystä minulle:

1. Mitä näet kun katsot ikkunasta?
Suurehkoja puita ja peltoa

2. Oletko koskaan nähnyt sateenkaaren päätä?
En, vaikka yrittänyt olen...

3. Jos saisit yhden päivän ajan olla joku toinen, kuka haluaisit olla?
En osaa nimetä ketään, mutta voisin elää uudelleen jonkin oman, erityisen onnellisen päivän

4. Mitä musiikki sinulle merkitsee?
Kehollista ilmaisua, liikettä ja tunnetta, aistillisuutta

5. Lähtisitkö mieluummin Karibialle vai Islantiin?
Ehdottomasti Islantiin

6. Uskotko ufoihin?
En

7. Oletko maalainen vai kaupunkilainen?
Täysin maalainen

8. Mikä on paheesi?
Iän myötä olen alkanut tykätä suklaasta ihan liikaa.....


9. Milloin rakastuit ensimmäistä kertaa?
18 vuotiaana ja menimme kihloihin

10. Imurointi vai tiskaus?
Tiskaus

11. Mikä on tärkein asia elämässäsi?
Terveys ja kokonaisvaltainen hyvinvointi


Hui, koska tuli vastattua 22 kysymykseen, se riittäköön itsestä kertomiseksi. Hienoja kysymyksiä olitte tehneet....=) Haasteiden eteenpäin laittajana olen  laiskistunut ja seuraaviin 11 uuteen kysymykseen voitte lukijani vastata tahtoessanne. Moni on varmaan tämän haasteen jo saanut, joten ymmärrän sikälikin, jos ette mukaeltuun haasteeseen osallistu. Mutta mielellään luen vastauksianne, jos päätätte vastata.



Uudet kysymykset lukijoilleni:

1. Oletko aamuvirkku vai aamu-uninen?

2. Miten alkaa hyvä päiväsi?

3. Viihdytkö työssäsi?

4. Harrastus, jota haluaisit kokeilla?

5. Matkustatko mieluummin Suomessa vai ulkomailla?

6. Mikä on lempihuonekalusi kotona?

7. Nukutko päiväunia viikonloppuisin?

8. Onko asiaa, mistä et luopuisi mistään hinnasta?

9. Uskotko kohtaloon?

10. Onko sinulla toteutumattomia unelmia?

11. Muistatko helliä ja hemmotella myös itseäsi silloin tällöin?


Jos et jaksanut lukea tekstistä juuri mitään, voit ihailla kuvia parhaillaan kukkivista kukistani. Pari niistä on yöpöydälläni ja tulen aamuisin hyvälle mielelle niitä katsoessani. Nyt on lisäksi pieni vaasillinen kieloja tuomassa ihanaa tuoksua.

Kaunista loppuviikkoa!

Sipoonkorvessa

Olen  omia polkujani  patikoiva  retkeilijä, mutta lähdin mukaan Vantaan ympäristökeskuksen järjestämään Sipoonkorven vaellukseen. Reitti kulki osin uudehkon  Sipoonkorven kansallispuiston kautta. Lähtöpiste Kuusijärven ulkoilualue on jonkin  verran tuttu, olen nauttinut sen savusaunojen löylyistä. Ja nytkin aamulla rantaa lähestyessäni savu leijaili maisemassa saunojen lämmitessä kylpijöitä varten.

Järjestetyillä retkillä on hyvä tutustua vieraisiin maastoihin, varsinkin jos ei ole suunnistustaitoa eikä maastossa merkittyjä reittejä. Vauhti on ryhmissä leppoisa ja viimeisiä odotetaan. Toisaalta yhteispatikoissa kuljetaan ryhmänä eikä voi jäädä pitkiksi ajoiksi tutkimaan kiinnostavia kasveja tai näkymiä saati valokuvaamaan, kuvat ovat enemmän nopeita näpsyjä kuten nytkin. Ja minä tahdon joskus kuvata kiinnostavaa kohdetta kauankin......

Tällä patikalla silmiin osuin mm. tämä linnunpönttö, joka on erikoinen muodoltaan. Millehän linnulle se on tarkoitettu, pohdin.

Tauolla eväs maittoi ja jalat saivat levätä. Tuohon olisi voinut nukahtaa...

Olin mukana myös Espoon järjestämällä Viiden veden kierros-retkellä Nuuksioon, lisätietoa siitä ja muistakin retkistä löytyy  Espoon sivuilta, josta pääsee myös katsomaan digitaalista versiota pääkaupunkiseudun tämän vuoden retkikalenterista.

Näillä eväin pitäisi jaksaa ensi viikonloppuun, jolloin pääsee seuraavan kerran enemmälti luontoilemaan. Mukavaa arjen alkua kaikille.

Vesi vetää puoleensa

Jälleen vesi kiehtoi kulkijaa ja seuraavaa tuli Nurmijärven reissulla  vastaan. Veden kimallusta, auringon paistetta ja vauhdikkaita soutajia kirkkoveneissä. Kesätunnelmaa ja iloisia ihmisiä vapaalla.

Nukarinkoskella tuomet alkavat olla kukassa ja rantareitti oli vihreä ja kaunis. Kalamiehiä  rannassa ja perheitä  ulkoilemassa.

 

Auringon lämpö poskilla ja ihanaa, auroraperhosia ensimmäistä kertaa moneen vuoteen! Urosperhosta en kuvaan saanut, se liihotti menemään vauhdikkaasti ohi monta kertaa eikä pysähtynyt kertaakaan. Seuraavan kuvan perhosta en tunne, voisiko se olla naaras aurora? Sekin oli nopea, en saanut lähikuvaan kun oli jo mennyt menojaan.

Rentouttavaa päivänjatkoa.

Hengähdystaukoja vesillä

Kevät on ihanimmillaan ja luontoon ei tahdo ennättää tai jaksaa, kun työ vie enemmän kuin sille tahtoisi antaa. No, olen minä sentään ennättänyt patikoida Nuuksion laitamilla, soutaa järvellä kuikkien parissa auringon laskiessa ja katsella metsäkauriita aamukahvia juodessani.....

Mutta vielä enemmän tahtoisin kokea ja elää kevään humisevaa kasvun aikaa.

Ai niin, aamulla kuuntelin satakieltä ja ajattelin, mikä ihana aamu arjen kiireidenkin keskellä!

Valloittavaa kevättä ystävät!

Rastaan pesällä ja aikaisia kukkijoita

Metsäpolkua kävellessäni hätkähdin varmaan yhtä paljon kuin  se mustarastasnaaras, joka hautoi munia  pesässään. Mustarastaat olivat tehneet pesänsä tikan tai palokärjen kolottamaan puuhun polun varteen matalalle  ja ollessani melkein kohdalla naaras lensi pois pesästään minua säikähtäen. Ja säikähdin minäkin! Kurkistin äkkiä pesään ja nappasin kuvan ja jatkoin samantein matkaa, että naaras pääsisi takaisin hautomaan. En ole ennen päässyt näkemään vastaavaa, se oli mukava kevätyllätys.

Toisena päivänä kuljin Usmin metsissä ja pakkasaamuna tunnelma metsäpuron laidalla oli huurteisen kaunis. Istuin puron varrella ja nautin metsän rauhasta ja lintujen laulusta. Rentukkakin oli yön jäljiltä hileinen. Tunnelma oli ihana, jotenkin satuinen.

Aamun edetessä aurinko lämmitti ja sulatti kuuraa. Kevät on uskomattoman aikaisessa, näin jopa ensimmäiset metsäorvokit lämpimässä hiekkaisessa rinteessä.

Mukavaa sunnuntaita.

Vaakkoin varhaiset

Vapun tietämillä liikuin Espoon Vaakkoissa ja mitä kaikkea sitä näkeekään, kun hiljakseen kulkee. Kasveista kiinnostunut liikkuu hitaasti varsinkin keväällä, kun pitää tarkastella maata niin tarkoin. Aikaisessa ovat eräät kasvit kasvunsa ja  kukintansa kanssa.

Ja sokerina pohjalla löysin kauden ensimmäiset sienet, tästä kourallisesta korvasieniä tuli herkullinen kastike, nam nam!

Hetki lammen rannalla

Se oli kaunis hetki.