Kevät on ihanimmillaan ja luontoon ei tahdo ennättää tai jaksaa, kun työ vie enemmän kuin sille tahtoisi antaa. No, olen minä sentään ennättänyt patikoida Nuuksion laitamilla, soutaa järvellä kuikkien parissa auringon laskiessa ja katsella metsäkauriita aamukahvia juodessani.....
Mutta vielä enemmän tahtoisin kokea ja elää kevään humisevaa kasvun aikaa.
Ai niin, aamulla kuuntelin satakieltä ja ajattelin, mikä ihana aamu arjen kiireidenkin keskellä!
Valloittavaa kevättä ystävät!
Aika on vähissä, mutta ihania kokemuksia sinulla siitä huolimatta. Jaksamista!
VastaaPoistaMitä ihania otoksia! Kuin keväisen luonnon henkäyksiä.
VastaaPoistaHyvin ehditty.
Varhaiset kevätaamut ovat kokemisen arvoisia. Niissä on taikaa. Väsynyt mielikin virkistyy.
VastaaPoistaSatakieltä en ole kuullut muutamaan vuoteen, ei kait laulele näin pohjoisessa. Sen sijaan kuuntelin pitkät tovit aamulla ja illemmalla laulurastasta. Taitava lurittelija sekin.
Huumaannutaan keväästä.
satakielen laulua olen minäkin kuunnellut:)
VastaaPoistaLuonto virkistää mielen. Kevätaamut on parasta hoitoa. Tämä on se vuodenaika kun koettaa ehtiä kokea mahdollisimman paljon. Kevään hienoin viherrys menee ohi niin pian.
VastaaPoistaKuulautta, kuulautta.
VastaaPoistaTäällä on vähän samanlaiset fiilikset työ vie nyt liian paljon energiaa! Vaikka tietää että ulkoiluha ja kuvaaminenhan siihen palautumiseen on paras lääke.
VastaaPoistaToistan taas sen että saat kuvaan kun kuvaan tunnelman mukaan!
Kiitos Susanna! Pienetkin luontohetket virkistävät...=)
VastaaPoistaKiitos Virpi, täytyy ottaa ilo irti keväisestä luonnosta sen mitä ennättää...=)
Aimarii, laulurastasta olen minäkin kuunnellut, samoin mustarastasta. Kevätaamut ovat parhautta, onnellisia hetkiä elämässä.
Sussi, sitä kyllä kelpaa kuulla...=)
Seita, niinpä, kevät hujahtaa ohi aivan liian nopeasti. Luonto todella hoitaa ja virkistää, sen olemme kokeneet ja onhan sitä tutkittukin.
Pekka, sitäpä sitä ja ihanaa.
Vikki, totta puhut, luonto on ihan parasta lääkettä. Joskus kaipaan jo työvapaita päiviä, että saisin tulla ja mennä ulos aivan mieleni mukaan...no, kyllä sekin aika koittaa aikanaan....Kiitos kauniista sanoistasi, Vikki!