sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Tunnelin kautta

Olen kuronut kiinni puutostani luontoretkissä ja kuvakimara on tässä. Alkumatkan tunneli ei vielä luvannut paljon, mutta herkempiä näkymiä tuli vastaan myöhemmin.







Läheskään kaikkia kuvaamiani kasveja en tunne, ihailen vaan niiden kauneutta. Se luontoretkissä on niin innostavaa, että lähes aina näkee jotain uutta, jota on tutkailtava tarkemmin. Joko uusi kasvi, näkökulma tuttuun kasviin tai jokin muu kiinnostava asia. Luonnonkasvit ovat monesti pieniä, joten on kuljettava hitaasti maanrajaa havainnoiden ja pysähdeltävä tuon tuostakin.

Seuraavan kuvan kasviakaan en tunne, luulen sitä joksikin talvikiksi, kertokaa jos tiedätte lajin.








Sitten tuli vastaan vuohenkellokasvusto, puutarhakarkulainen, jota jäin ihastelemaan ja kuvaamaan. Nuo nuput valloittivat.





















Ja sitten taas tämä maitohorsma, olen vähän ihastunut sen yksityiskohtiin. Se on niin tavallinen ja arkipäiväinen kasvi, ettei kukaan taida katsoa sitä tarkemmin, mutta minä näen siinäkin  lumoa ja herkkyyttä.












Mukavaa loman jatkoa lomalaisille ja hyvää arkea teille, jotka vielä odotatte lomaa.

7 kommenttia:

  1. Kolmas ja neljäs kuva ovat niin kauniita ja herkkiä, kertakaikkisen hienoja otoksia! Kesäretkien iloja sinulle!

    VastaaPoista
  2. Kakkoskuvassa on nuokkutalvikki. Neloskuva on erityisen hieno, kuin maalaus. Horsman kukinnosta saa esiin hienoja yksityiskohtia.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Saga. Rentouttavaa kesää myös sinulle!

    Seita, kiitos lajintunnistuksesta, nuokkutalvikki on nimenä tuttu, nyt siis myös kasvina. Kiitos Seita.

    Kiitos Sussi, kukat ovat herkkiä hetken kestävässä kukinnassaan.

    VastaaPoista
  4. Herkkäsävyisiä, vähän aavemaisiakin kuvia. Onnittelen!

    VastaaPoista
  5. Upeita kuvia!

    Näin ensimmäisen kerran aivan valko-vaaleanpunaisen maitohorsman tässä jokin päivä sitten. Se oli hämmentävän mielenkiintoinen.

    Minustakin tuo neljäs kuva on todella hieno.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Pekka!

    Birgitta, eikö olekin mukava löytää luonnosta jotain uutta ja hämmentävääkin? Vaikka kuinka vanhanksi eläisi, kaikkea ei ennätä havaitsemaan, aina on jotakin kiinnostavaa uutta.

    Kiitos Birgitta!

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!