sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Lumi tulla tupsahti

Ensilumi yllätti jäämällä osin maahan. Metsässä ja suolla  kuura oli kaunistanut maisemaa.























En ole uinut luonnonvedessä lokakuussa, hyvä että avantokausi alkaa pian.

























Karpalot kestävät pakkasta ja hyvä niin, noukin osan marjoista liki lumen alta.










Suon laidalla oli vanha, luhistunut rakennus. Mikähän se on ollut aikoinaan....










Paluumatkalla kuura alkoi sulaa maasta auringon lämmössä, lehdissä ja varjopaikoissa kuura kesti.
























Oli taas kivaa olla ulkona, liikkua ja nuuhkia raikasta syysilmaa. Ja karpaloita sain talven herkkuhetkiin.

Mukavaa lepopäivän jatkoa!

9 kommenttia:

  1. Talven ensilumi on jotenkin riemastuttava: jotain on tapahtumassa pitkässä pimeässä syksyssä.

    VastaaPoista
  2. Kunpa voisikin siirtyä syksyn väriloistosta suoraan kirpeään pakkaseen ja valkoiseen talveen. Sen loskavaiheen voisin mieluusti jättää väliin.

    VastaaPoista
  3. Syksy ja talvi kohtaavat ja koskettavat toisiaan...

    VastaaPoista
  4. Tämä syysilma on niin helppoa hengittää.
    Kauniita tunnelmiä taasen, tykkäsin ihan erityisesti karpalo-kuvasta sekä luhistuneesta rakennuksesta!
    Meillä ei ole oikeastaan ollut ensilunta vielä se suli samantien pois kun satoi!
    Mukavia lokakuun päiviä!

    VastaaPoista
  5. Pekka, näin on. Vaikka vielä en ehtinytkään kokea syksyä kovin pitkäksi.

    Seita, se olisikin ihanaa. Pikkupakkanen on kivaa monessa mielessä, varsinkin sitten kun saa talvirenkaat autoon.

    Sussi, niinpä!

    Vikki, niin minustakin, oli tosi hyvä hengittää ja suolla tuntui vielä suopursun tuoksu. Ja lisäksi äänet, esim. punatulkut. Raikkaita ulkoilupäiviä sinullekin....=)

    VastaaPoista
  6. Tuo ensilumi on jotenkin niin romanttista juuri silloin, kun se peittää maan kevyen harsomaisesti.
    Minulta jäi uintikausi, kun vedet jäätyivät, eikä ole avannon mahdollisuutta.

    VastaaPoista
  7. Aimarii, totta. Harsomainen ensilumi on niin puhdasta ja viatontakin, ihanaa ja keveää. Harmi, ettet pääse avantoon, täällä meillä avantokausi alkaa kohtsillään vaikkei jäistä ole tietoakaan.

    VastaaPoista

  8. Kauniita luontokuvia sinulla täällä blogissasi! Tulee niin ikävä metsään kun katselee näitä. Ehkäpä järjestän taas pian aikaa sille, että saan tehtyä edes pienen retken lähimetsään.

    VastaaPoista
  9. Kiitos kommentistasi Marikki! Ehdottomasti suosittelen metsäretkeä, se antaa niin paljon.

    VastaaPoista

Mielenkiinnolla luen ajatuksiasi, kiitos!