olenko perillä
Auringonlaskun näkymät pellon suuntaan
ylhäältä näkee hyvin
Toisella puolella kimmeltävät tähdet
satoja tuhansia loistavia mustalla taivaalla
Siellä täällä valkeita höyheniä
matolla, sohvatyynyn takana, sängyn alla
Ja sitten eräänä aamuna
huurtuneet enkelinsiivet makuuhuoneen ikkunassa
Tunsin olevani niin turvassa
kauniiden siipien suojissa
.jpg)
Suojelusenkeli:)
VastaaPoistaKaunis.
VastaaPoistaturhsn pitkästä aikaa täällä blogissai mutta hienoa kun siipi-teema edelleen mukana.
VastaaPoistaS
Sussi, niin minäkin ajattelin...=)
VastaaPoistaKiitos Pekka.
Mukava kuulla sinusta S. Siivet hipaisevat elämääni edelleen, välillä näkyvämmin välillä näkymättömästi.
Kiitos kauniista runosta.
VastaaPoistaKiitos sinulle sanoistasi Seita.
VastaaPoista