.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Katson rakasta maisemaa ja painan sen jälleen kerran mieleeni. Vesistö, metsä kuusineen ja naavoineen. Metsässä asuva metso ja polun vierustan herkkä tähtitalvikki. Saukon polut rantakasvustossa ja rosoiset kalliot. Mökin vieressä rannassa vilvoitellut hirvisonni. Kuikan äänet ja oravapirpanan touhut. Kaiken tämän painan mieleeni ja olen iloinen, että sain kokea sen.
Haikeus tuntuu sydämessä jättäessäni ne taakseni, mutta on yhä kesä ja uusia kokemuksia edessäpäin.
Vesi on kuin sulaa tinaa.
VastaaPoistaKauniita maisemia!
VastaaPoistaMitkä maisemat, eipä ihme, että jäät kaipaamaan! Hyviä kuvia.
VastaaPoistaKesän iloja toivottelen!
Ihanat kuvat <3
VastaaPoistaPekka, hyvin kuvattu, niin se tosiaan on.
VastaaPoistaSusanna, kiitos!
Saga, kiitos toivotuksista ja samoin sinulle! Noita maisemia olen katsellut kymmeniä vuosia kesäisin ja ne ovat siten tärkeä osa minua....=)
Katja, kiitos ja mukava kuulla sinusta...=)
Uskomattoman upeat kuvat! Mikä maisema!
VastaaPoista"muistan miltä tuntuu kaipuu jonnekin, jos ei koskaan lähde, puuttuu paluutkin"
VastaaPoistaSiellä se odottaa maisema, sinua.
Niin, ihana, voimaannuttava luonto!
VastaaPoistaSussi kiitos!
VastaaPoistaSeita, kauniisti sanottu ja totta. Kiitos.
Pirjo, juurikin niin.
Voi miten kaunista!
VastaaPoista