Sinä ihan loistat.
Hehkut
sisäistä valoa.
Jotain salaista onnea,
kuin kirkas lähde metsäaukealla,
siellä minne moni ei löydä.
Löytääkseen sinne
tulee uskaltaa
olla heikko,
näyttää haurautensa,
sielunsa haavat
ja luottaa hyvyyteen.
Lempeään pyyteettömyyteen.
Kiitos - sisälläni onkin joku uusi hehku nyt ;) Nähtäväksi jää mistä se kertoo :)
VastaaPoistaHieno!
VastaaPoistaOlisikin mahdollista.
VastaaPoistaEi ole helppoa luottaa.
Hyvin ilmaistu.
Sanat täynnä syvyyttä ja herkkyyttä.
VastaaPoistaKatja, ihana kuulla...=) Nauti siitä täysin siemauksin!
VastaaPoistaKiitos Birgitta!
Mayo, kiitos! Luottaminen ei aina ole helppoa ja siinä on haavoittumisen mahdollisuus, elämä kun ei anna mitään takeita. Mutta on myös mahdollisuus, että luottaminen kantaa hedelmää.
Kiitos Sussi, kauniisti sanot, olen otettu!
Herkkä ja syvällinen runo.
VastaaPoistaAimarii kiitos kauniista sanoistasi!
VastaaPoista