Onnen tyttö, kauniita runoja ja luotoretkiä on jäänyt minulta näkemättä koko huhtikuu, kun en ole kerennyt blogimaailmaan kurkkailemaan.
Voimia ryteikön kanssa, taidat olla jo tasaisemmalla maastolla. Omassa maastossani on myös ollut myös epätasaista, mutta avoimin mielin vielä katson miten maisema muuttuu...
Saga, hienosti oivallettu tuo ajatusten avartaminen! Haluaisin avartaa omaa ajatusmaailmaani.
Jännittävää ja vaikuttavaa, että yksi ainoa sana voi merkitä hyvin paljon. Niin paljon, että sen muistaa vuosikausia.
Johki, mukavaa että pistäydyit...=) Kiitos toivotuksista, tasaisempaa on jo, mutta uusia haasteita pukkaa. Voimia ja kestävyyttä myös sinulle epätasaiseen. Ihanasti sanot: avoimin mielin katson miten maisema muuttuu... Tuon kun itsekin osaisin, katsoa mitä tuleman pitää.
Joskus yksikin sana riittää avartamaan ajatuksia. Kun sielussa helähtää, se kumajaa kauan ja kauniisti.
VastaaPoistaOnnen tyttö, kauniita runoja ja luotoretkiä on jäänyt minulta näkemättä koko huhtikuu, kun en ole kerennyt blogimaailmaan kurkkailemaan.
VastaaPoistaVoimia ryteikön kanssa, taidat olla jo tasaisemmalla maastolla. Omassa maastossani on myös ollut myös epätasaista, mutta avoimin mielin vielä katson miten maisema muuttuu...
Saga, hienosti oivallettu tuo ajatusten avartaminen! Haluaisin avartaa omaa ajatusmaailmaani.
VastaaPoistaJännittävää ja vaikuttavaa, että yksi ainoa sana voi merkitä hyvin paljon. Niin paljon, että sen muistaa vuosikausia.
Johki, mukavaa että pistäydyit...=) Kiitos toivotuksista, tasaisempaa on jo, mutta uusia haasteita pukkaa. Voimia ja kestävyyttä myös sinulle epätasaiseen. Ihanasti sanot: avoimin mielin katson miten maisema muuttuu... Tuon kun itsekin osaisin, katsoa mitä tuleman pitää.
Olet täysverinen taiteilija minun mielestäni. Runoilijakin vielä. Vai oletko kirjoittanut itse nämä??? Hienoja joka tapauksessa! :)
VastaaPoistaNöyrä kiitos Muuttolintu! Runot ovat omiani, kuten kuvatkin. Mukavaa, että pidät niistä...=)
VastaaPoista
VastaaPoistaSana voi olla kuin miekka, jolla satuttaa. Tai sitten kuin käden jatke, jolla koskettaa. Kaunis runo!
Kiitos Ari! Sanat ovat ihmeellisiä, rikkaus vailla vertaa. Oma kieli ja kyky viestiä - kaikilla sitä ei ole, joten ne omatessaan on onnekas.
VastaaPoista